Pääkirjoitus: Porvoo ottaa aluevaaleissa vallan hyvinvointialueella

Aluevaaleissa Porvoo saanee yksinkertaisen enemmistön aluevaltuustosta. Tanja Kuisma
Arto Henriksson

Arto Henriksson

Tammikuun aluevaaleissa ratkaistaan, ketkä päättävät jatkossa ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä lähipalveluista. Kuntien budjeteista leikkaantuu iso osa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy uusien hyvinvointialueiden kontolle.

Aluevaltuustojen päätehtäväksi tulee vastata asukkaidensa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, ja myös pelastustoimen järjestäminen on jatkossa hyvinvointialueiden vastuulla.

Yleisradio julkaisi tiistaina viime kuntavaalien äänestystulosten perusteella lasketut kuntakohtaiset tiedot hyvinvointialueen valtuustojen kokoonpanoista. Kuntavaalien äänestystuloksen mukaan Itä-Uudenmaan 59-jäsenisessä aluevaltuustossa RKP saisi 18 paikkaa, Kokoomus 13, SDP 9, Perussuomalaiset 6, Vihreät 6, Keskusta 4, Kristilliset 1, Liike Nyt 1 ja Vasemmistoliitto 1 paikkaa.

Valtuustopaikoista Porvoolle olisi mennyt peräti 43 paikkaa eli länsinaapuri olisi saanut valtuustoon ylivoimaisen yksinkertaisen enemmistön. Sipoolle olisi jäänyt 9, Loviisalle vain 6 paikkaa ja Askolalle 1 paikka. Lapinjärvi, Pukkila ja Myrskylä olisivat jääneet kokonaan ilman valtuustopaikkaa.

Yleisradion vaalikone antaa varsin kolkon kuvan tammikuun 23. päivänä pidettävien aluevaalien riskeistä ja edustuksellisen demokratian ongelmista. Mikäli aluevaalien lopputulos olisi Ylen vaalikoneen mukainen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue olisi yhtä kuin Suur-Porvoo. Vielä vakavampi demokratian irvikuva syntyisi, mikäli Lapinjärvi ja muut pikkukunnat jäisivät kokonaan ilman omaa edustajaa aluevaltuustossa. Se uhka on todellinen, jopa todennäköinen.

Noin 100 000 asukkaan Itä-Uusimaan asukaslukuun suhteutettuna lähes 15 000 asukkaan Loviisalle ”kuuluisi” valtuustosta noin 8-9 paikkaa ja Lapinjärvellekin 1-2 paikkaa.

Puolueet valmistautuvat parhaillaan aluevaaleihin keräämällä ehdokkaita koko Itä-Uudenmaan alueelta. Se johtaa todennäköisesti siihen, että hyvinvointialueella valta keskittyy suurimman kaupungin, Porvoon poliitikoille. Loviisa saanee muutaman oman edustajansa aluevaltuustoon, mutta Lapinjärvellä on todellinen riski jäädä kokonaan yleisölehterille.

Lapinjärvellä kannattaisikin ehkä yli puoluerajojen harkita paikallista vaaliliittoa, jonka ehdokkaille lapinjärveläiset voisivat antaa äänensä. Sillä voitaisiin varmistaa, että edes 1 tai jopa useampi lapinjärveläinen ehdokas saisi paikkansa aluevaltuustossa. Muussa tapauksessa saattaa käydä niin, että Lapinjärven kokoomuslaiselle, keskustalaiselle, demarille tai rkp-läiselle annettu ääni nostaakin heidän porvoolaisen puoluetoverinsa aluevaltuustoon. Samaa on syytä pohtia myös Loviisassa.

Toki pihalle jääneet ehdokkaat ja puolueen jäsenet voivat päästä ehkä vaikuttamaan välillisesti myös oman puolueosaston kautta, mutta se ei vastaa paikkaa aluevaltuustossa.

Vaarana on myös, että uudet vaalit eivät jaksa kiinnostaa kansalaisia varsinkin, kun keväällä on juuri käyty kuntavaalit. Vaaliväsymys uhkaa. Vaalitulos kertoo kansalaisten todellisen tahdon silloin, kun riittävän moni innostuu lähtemään vaaliuurnille. Tulevat aluevaalit on kuitenkin syytä ottaa vakavasti, ja olla omalla ainokaisella äänellään osaltaan varmistamassa, että mahdollisimman moni paikallinen ehdokas saa paikkansa aluevaltuustossa.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Kommentoi