Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jussi Saramo, kolumni: Velka vähenee

Talousennusteet ovat nyt iloista luettavaa. Pellervon taloustutkimuksen mukaan Suomen velka-aste kääntyi jo laskuun, keskellä pandemiaa, vaikka vielä hetki sitten valtiovarainministeriö ennusti velan taittuvan vasta 2025. Velka-aste putoaisi ensi vuonna jopa neljä yksikköä 66 prosenttiin.

Suomessa on nyt työllisiä enemmän kuin koskaan ennen ja työttömyys laskee. 13 vuotta kestänyt investointilama ja talouden tarpominen suhteessa muuhun maailmaan on loppunut. Teollisuuden kiinteät investoinnit ovat nousemassa tänä vuonna kaikkien aikojen ennätystasolle, 5,2 miljardiin euroon ja nousua on myös tutkimuksessa ja kehityksessä. Näin syntyy työtä pitkälle tulevaisuuteen.

Harry Harkimo kirjoitti (Uusimaa 19.9.) kuinka velanotto on ollut vastuutonta ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ei pidä työllisyyden paranemista hallituksen toimien seurauksena. Harkimo ei ole rehellinen jättäessään yhden sanan pois. PT:n mukaan työllisyyden paraneminen ei johdu hallituksen työllisyystoimista. Sen sijaan hyvä tilanne on tietysti seurausta hallituksen onnistuneesta suhdanne- ja koronapolitiikasta, joihin otettiin velkaa, tosin muuhun Eurooppaan verrattuna vähän.

Suurin osa päätetyistä työllisyystoimista on vasta alkanut tai tulossa eduskunnan käsittelyyn. Niiden merkitys on tärkeä – meillä on yhä 90-luvun leikkauksista periytyvä rakennetyöttömyyden ydin ja ”kohtaanto-ongelma”, kun ihmisten koulutus, osaaminen tai asuinpaikka ei mahdollista nopeaa työllistymistä.

Harkimo pelottelee, että prosentin koronnousu tarkoittaa 1 400 miljoonaa euroa. On hyvä ymmärtää, että valtionlainat ovat kiinteäkorkoisia – prosentin nousussa kestää todella kauan realisoitua keskikorkoon. Koska aika hoitaa valtioiden velat, eivät valtiot normaalisti pyri maksamaan niitä pois. Olennaista meille on pysyä euroalueen vähemmän velkaantuneella puolella – silloin saamme tarvittaessa matalakorkoista, tai kuten nyt, korotonta lainaa omalta keskuspankiltamme.

Lopuksi Harkimo väittää verojen nousevan maakuntaveron myötä. Oikeasti maakuntavero tulee nykyisten verojen tilalle. Porvoossa ja Itä-Uudellamaalla se tarkoittaa verotuksen kevenemistä.

Itä-Uudellamaalla se tarkoittaa verotuksen kevenemistä.

Pidetään silti pää kylmänä ja toivotaan, ettei korona tuo ikäviä yllätyksiä ja takapakkeja.

Kirjoittaja on porvoolaislähtöinen kansanedustaja (vas).