Viime viikolla sähkön hinta käväisi Nordpoolin sähköpörssissä hurjimmillaan 182 eurossa megawattitunnilta. Tyypillisesti pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkö on maksanut syyskuussa alle 50 euroa megawattitunnilta.
Kovaa hintaa selittävät vesivarastojen vähäisyys Ruotsissa ja Norjassa, ydinvoimaloiden seisokit Suomessa ja Ruotsissa sekä vähäiset tuulet. Lisäksi epävarmuus Olkiluoto 3 -voimalaitoksen käynnistymisestä nostaa niin sanottujen aluehintaerojohdannaisten hintoja Suomen hinta-alueella. Sähkölämmittäjän näkökulmasta parhaita syyssäitä olisivat rankkasateet Ruotsissa ja Norjassa, koska tällä hetkellä niin sanottu hydrologinen balanssi on selvästi alle normaalin. Ennusteet eivät kuitenkaan lupaa suuria sateita.
Päästöoikeuksista on tullut merkittävä sähkön hinnan korottaja Nordpoolissa. Päästöoikeus maksaa jo yli 60 euroa per hiilidioksiditonni. Vuosi sitten syyskuun ennätys oli 30,4 euroa per hiilidioksiditonni. Muutos johtunee osin siitä, että alun perin kasvihuonekaasupäästöjä piti vähentää vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia, mutta viime joulukuussa EU-maat nostivat tavoitteen 55 prosenttiin. Päästöoikeuksien hinnannousu korottaa esimerkiksi kivihiilellä, öljyllä, maakaasulla ja turvetta polttamalla tehdyn sähkön hintaa, minkä vuoksi myös päästöttömästi tuotettu sähkö kallistuu. Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan päästöoikeuden hinnan noustessa eurolla energiayhtiöt nostavat megawattitunnin hintaa 62 senttiä.
Sähkön hinnannousu ei ole vain pohjoismainen ilmiö, vaan myös muualla Euroopassa sähkö on kallistunut voimakkaasti. Italiassa on varoitettu sähkön hinnan voivan nousta lähikuukausina jopa 40 prosenttia. Selitykset ovat samoja kuin Suomessa: päästöoikeudet ovat kallistuneet ja kesän kuivuus on leikannut vesivoiman tuotantoa. Kaiken lisäksi sähkönkysyntä kasvaa, kun talous elpyy voimakkaan elvytyksen tuella, mikä sekin nostaa sähkön hintaa. Kärsijöitä ovat kotitaloudet, joiden tukemista pohditaan paitsi Italiassa myös Ranskassa ja Kreikassa. Markkinoilla pidetään mahdollisena jopa sitä, että ensi talvena Euroopassa koetaan laajoja sähkökatkoksia, jos tuulikaan ei puhalla.
Oma lukunsa on pula maakaasusta. Venäjä on hillinnyt maakaasun lisätoimituksia, joita olisi tarvittu kylmän talven tyhjentämiin varastoihin. Kaasun hinnat Euroopassa ovat pääosin sen vuoksi yli kolminkertaistuneet tänä vuonna.
Ikävintä kotitalouksien näkökulmasta on, että korkeasta sähkön hinnasta voi tulla Suomessa uusi normaali, sillä sähkön siirtoyhteydet Nordpoolista runsaasti hiiltä käyttävään Eurooppaan kasvavat jatkuvasti. Esimerkiksi merenalainen yhteys Isoon-Britanniaan avautuu lokakuun alussa, aluksi puolikkaalla 700 megawatin teholla.
Samaan aikaan kohonneiden sähköhintojen Fortum valmistelee päätöstä Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisestä vuoden 2030 jälkeen, jolloin kakkosyksikön käyttölupa päättyy.
Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisen jatkoluvan kannalta sähkön pörssihintojen kohoaminen on myönteinen asia, sillä se nostaa laitoksen tuottaman sähkön myyntihintaa sekä kannattavuutta ja siten myös todennäköisyyttä jatkolupien hakemiselle.
Epävarman tuulivoiman lisääntyessä energiajärjestelmä tarvitsee jatkossakin myös vakaata perusvoimaa.
Päätoimittaja Arto Henriksson