Pääkirjoitus: Luottamus on veitsenterällä

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Loviisassa havahduttiin viikonloppuna jälleen ikävään koronatodellisuuteen, kun Loviisan kaupunki tiedotti viiden Harjunrinteen koulun oppilaan saamista koronatartunnoista sekä 120 oppilaan ja opettajan altistumisesta. Altistumisten seurauksena neljä koululuokkaa ja yksi esikouluryhmä sekä yksittäisiä oppilaita ja opettajia oli asetettu runsaan viikon pituiseen karanteeniin.

Viiden koululaisen koronatartunta ei sinänsä vielä ole kovin suuri tartuntarypäs, ja sillä Loviisassa on parin vuoden kuluessa koettu suurempiakin tartuntaketjuja. Yli sadan altistuneen asettaminen karanteeniin kertoo kuitenkin sen, että järeät torjuntatoimet ovat edelleen tarpeen, vaikka rokotekattavuus sekä taudin myötä saatu immuniteetti kasvaa koko ajan. Harjunrinteen tilanne osoittaa myös sen, että korona elää, muuntuu ja leviää edelleen keskuudessamme.

Samoihin aikoihin poliitikkojen ja terveysviranomaisten suunnasta kantautuu mediaan ja sosiaaliseen mediaan ristiriitaisia tietoja Suomen koronatilanteesta ja sen kehityksestä. Viime viikolla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru varoitteli Helsingin Sanomissa Suomen kronatilanteen olevan ”veitsenterällä”. Sanatarkasti Kiuru totesi, että ”Voin sanoa jopa niin, että jos emme ole käyneet aikaisemmin veitsenterällä, niin valitettavasti nyt me siellä olemme.” Hän pelkäsi, että Suomessakin edessä voi olla hallitsemattomasti leviävä epidemia.

Pian Kiurun lausunnon jälkeen moni terveydenhuollon ammattilainen kiirehti laimentamaan ministerin synkkää kommentointia. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvisen mukaan rokotusten ansiosta uhka terveydenhoidon näkökulmasta on laskenut. Tartuntamäärien kasvusta huolimatta sairaalahoitoon päätyy Järvisen mukaan yhä harvempi koronaa sairastava.

Suositeltujen ja pakollisten terveysturvatoimien lieventyessä kukin voi halutessaan kuitenkin jatkaa entiseen tapaan maskien käyttöä, turvavälejä sekä tiheää käsien pesua.

Oman lusikkansa koronasoppaan tuikkasi myös HUSin entinen toimitusjohtaja ja nykyinen SDP:n kansanedustaja Aki Linden, joka kiirehti Twitterissä puoluetoverinsa Kiurun tueksi kirjoittamalla, että ”Vuosi sitten 17.8. sairaalahoidossa 8 ja teholla nolla koronapotilasta. Nyt 106 sairaalassa ja teholla 29. Ja vuosi sitten HS:n pääkirjoitus ”Suomi sulkee taas rajojaan virukselta”. Ja NYT ei saisi rajoittaa!”.

Johtavien poliitikkojen ja asiantuntijoiden sekavia sekä erimielisiä lausuntoja seuratessa monilla kansalaisilla menee hämmästyksen sormi kummastuksen suuhun. Tarjolla on vahvasti vastakkaisia näkemyksiä, jotka vähintäänkin hermostuttavat hiilidioksidin kyllästämissä maskeissa puuskuttavia kansalaisia. Jopa monien auktoriteettiuskovaisten kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja jopa viranomaisiin alkaa olla yhä vakavammin sillä veitsenterällä.

On luonnollista, että pari vuotta koronakurimuksessa vaeltava kansa kaipaisi viimeinkin valoisia ja positiivisia uutisia koronan kukistamisesta, mutta niiden pitää perustua uskottaviin faktoihin. Toisaalta sekin on syytä nähdä, että koronaan liittyyy edelleen runsaasti epävarmoja muuttujia ja kiistanalaisia tietoja. Lähdekriittisyys on erityisesti näinä aikoina tarpeen.

Maallikkokin toki ymmärtää ja uskoo, että rokotekattavuuden lisääntyminen todennäköisesti lisää uskottavasti koronaturvallisuutta niin, että rajoitteita ja suojauksia voidaan vähitellen lieventää ja joskus ehkä poistaa kokonaan. Suositeltujen ja pakollisten terveysturvatoimien lieventyessä kukin voi halutessaan kuitenkin jatkaa entiseen tapaan maskien käyttöä, turvavälejä sekä tiheää käsien pesua. Koronan lisäksi ne suojaavat yleensä myös muilta taudinaiheuttajilta.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Kommentoi