Loviisassa, Lapinjärvellä ja Pyhtäällä käytiin sunnuntaina historiallisesti merkittävät muutosvaalit, joissa valtuustoihin valittiin noin puolet uusia jäseniä. Vaihtuvuus oli suurinta Lapinjärvellä, jossa peräti 62 prosenttia oli uusia jäseniä.
Vaaleissa on aina voittajia sekä häviäjiä. Valitettavasti selkein voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue, sillä vain 55 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille. Liekö syynä koronan pelko, vai välinpitämättömyys yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Alhainen äänestysprosentti nakertaa edustuksellisen demokratian - onneksi vielä vahvoja - perustuksia.
Loviisan kuntavaaleissa RKP kärsi merkittävän tappion ja menetti neljän valtuustopaikan lisäksi yksinkertaisen enemmistön valtuustossa, vaikka puolueen keulahahmo Otto Andersson keräsikin ennätykselliset 774 ääntä. Kolmannes puolueen kannattajista keskitti äänensä hänelle, mikä vaikuttaa lupaavalta seuraavia eduskunta- ja maakuntavaltuustovaaleja ajatellen. Lähes tuhannen äänestäjän ja liki 10 prosenttiyksikön menetys lienee silti pohdinnan paikka Loviisan RKP:ssä.
Loviisan sosialidemokraateille vaalitulos lienee ollut eräänlainen torjuntavoitto, vaikka puolue menettikin yhden valtuustopaikan. Puolue säilytti kuitenkin täpärästi toiseksi suurimman puolueen statuksensa, jota Kokoomus oli tavoittelemassa ja melkein siinä onnistuikin.
Toiseksi suurimman puolueen asema antaa sille hyvät mahdollisuudet neuvotella itselleen valtuuston tai hallituksen puheenjohtajuus, kun RKP ei molempia vaalituloksen perusteella enää tule saamaan. Otto Andersson on vaalituloksen perusteella moraalisesti oikeutettu puheenjohtajan nuijaan, joka miehen työkiireet tuntien on todennäköisimmin valtuuston johdossa. Demarit ja Kokoomus havittelevat kilvan toista nuijaa.
Demareissa tapahtui myös yllättävä sukupolvenvaihdos, kun ensikertalainen nuori Meri Lohenoja ponnahti valtuustoon 106 äänellään, ja pudotti todennäköisesti samalla isänsä, SDP:n valtuustoryhmän johtajan Pertti Lohenojan toiselle varasijalle. Hyvä tulos silti Lohenojan perheelle.
Vaihtuuko monien valtuutettujen lisäksi myös loviisalainen poliittiinen kulttuuri. Ja jos, niin mihin suuntaan.
Loviisan vaalien selkein voittaja oli Kokoomus, joka kaksinkertaisti paikkamääränsä kuuteen valtuutettuun. Viime vaaleihin verrattuna neljä kuudesta valitusta oli mukana politiikassa ensimmäistä kertaa, joten vaihtuvuutta oli runsaasti. RKP:stä Kokoomukseen siirtynyt Mia Heijnsbroek-Wirén keräsi uudelle puolueelleen eniten ja kaikista ehdokkaista toiseksi eniten eli 209 ääntä, mikä oli tosin vain alle puolet edellisissä vaaleissa RKP:n riveissä keräämistään 441 äänestä. Mia Heijnsbroek-Wirénin äänimäärä vahvisti kuitenkin käsityksen, että kuntavaalit ovat ennen muuta henkilövaalit ja toissijaisesti puoluevaalit.
Vaalien toinen voittaja oli Keskusta, joka hyötyi myös vaaliliitosta kristillisten kanssa. Keskustan selkeästi suurimman äänimäärän, 185 ääntä, keräsi Valkon kyläyhdistyksen puheenjohtaja, ensikertalainen Teemu Peräkylä, joka ilmoittautui mukaan vaaleihin vasta sen jälkeen, kun ehdokasasettelun määräaikaa oli vaalien siirtämisen takia jatkettu. Valkon koulun kohtalo ja erityisesti aktiivisuus Loviisan sataman kemikaaliterminaalihankkeen vastustamisessa toivat ääniä erityisesti Valkossa.
Ehkä merkittävin vallanvaihdos tapahtui Loviisan Vihreissä, jonka molemmat kaksi valtuutettua vaihtuvat, ja pitkän linjan poliitikot Timo Noroviita ja Janne Länsipuro jäivät rannalle. Länsi-Uudenmaan kuntapolitiikassa aiemmin uraansa tehnyt Timo Raivio oli aiemmin hankkinut tunnettuutta ja kannatusta irakilaisten turvapaikanhakijoiden ja erityisesti ”Loviisan tyttöjen” puolestapuhujana, mikä kantoi hedelmää Loviisan kuntavaaleissa. Raivio julistautuikin vaaleissa - ei enempää eikä vähempää kuin - ”kaikkien loviisalaisten ihmisoikeuksien puolustajaksi”, mikä enteilee värikästä nelivuotiskautta Loviisassa.
Vaalit on käyty, ja kansa on puhunut. Korkean vaihtuvuuden perusteella vaaleja voi kutsua muutosvaaleiksi. Nähtäväksi jää vaihtuuko monien valtuutettujen lisäksi myös loviisalainen poliittiinen kulttuuri. Ja jos, niin mihin suuntaan.
Päätoimittaja Arto Henriksson