Kolumni: Korona-ajan jaksamisesta

Annika Fellman, Lounasravintola Fellmanni. Nämä aikataulut on ihan kummallisia. Ravintoloissa joutuu tilaukset tekemään kuitenkin huomattavasti aikaisemmin ja varastot pullistelee tavaraa ja rahat on kiinni niissä, kun ykskaks ilmoitetaan sulkutoimenpiteistä epämääräisillä aikatauluilla. Noutomyynti jatkuu. Arto Henriksson

Annika Fellman

Maailman tilanteen ymmärtäen ja Suomen tilanteen vielä paremmin, olen tämän kuitenkin kokenut niin, että muutama ala on jäänyt syyllisen asemaan. Tapahtuma- ja ravintola-ala sekä näiden kanssa käsikädessä kulkevat artistit. Laillista elinkeinoamme on rajoitettu valtion toimesta todella rankasti. Hallituksen haparoivat päätökset sekä epämääräiset ohjeistukset ovat kiristelleet hermoja jo reilun vuoden.

Ravintolaa ei ajeta alas ja käynnistetä uudelleen päivän, kahden varoajalla. Moni kanssayrittäjä huhuilee somessa neuvoja. Ketä nämä määräykset ja ohjeet koskee, milloin ja miten?

Julkisuuteen ajautuneet tiedot ovat johtaneet siihen, että vaikka saisi harjoittaa toimintaansa, kovinkaan suurta asiakasryntäystä ole. Asiakkaat on peloteltu vaarallisilla ravintoloilla, viruslingoilla. Meidät on ohjeistettu ja velvoitettu valvomaan ja hoitamaan asiakkaiden turvallisuutta todella tarkoin. Vaikka olemme täällä hyvän tautitilanteen alueella eikä ravintoloissamme ole pahimpina tautiaikoina ryysistä muutoinkaan, ja voi ruokailla turvallisesti turvallisuusohjeita noudattaen, joudumme kuitenkin kärsimään lähes koko Suomen alueella pääkaupunkiseudun ja parin muun alueen pahan tilanteen takia. Alueellisuutta luvattiin, sitä ei tullut.

Omakohtaiset kokemukseni tämän reilun vuoden ajalta ovat todella surulliset niin kuin varmaan todella monella muullakin kanssayrittäjällä.

Ravintolaa ei ajeta alas ja käynnistetä uudelleen päivän, kahden varoajalla. 

Meidän perheyrityksemme on työllistänyt lisäkseni: mieheni sekä osa-aikaisesti lapsiamme, miniääni ja äitiäni sekä talkootöissä koko suvun. Lisäksi meillä on vakituisia työntekijöitä ja useampi sesonkityöntekijä, jotka kaikki ovat olleet lomautettuina. Huoli on suuri myös heidän jaksamisesta sekä taloudellisesta tilanteesta, sekä siitä, että ketä minulla enää on, kun heitä taas tarvitsen. En voi luvata mitään, mitään muuta kuin sen, että kun saan taas luvan toimia, olette tervetulleita töihin, tarvitsen teitä, olette tärkeitä.

Perheemme on ajautunut siihen tilanteeseen, että ylityöllistän vain itseni palkattomasti yrittäjän työttömyyspäivärahalla. Muut ovat joutuneet etsimään leipänsä muualta. Toisen aikuisen perheessämme on ollut pakko lähteä muun alan töihin, jotta saamme rahaa kuluihin.

Nyt ei ole noloa sanoa, en jaksa tai en pysty.

Tätä hintaa maksamme vielä kauan, vuosia ainakin maksuviivemerkintöjen muodossa. Soittelemalla maksuaikaa laskuihin on pystynyt jotain järjestämään, mutta kysyttäessä milloin voimme maksaa, on ikävä vastata - en tiedä. Sitten, kun hallitus antaa luvan jatkaa laillista elinkeinoani.

Taloudellisen ahdingon lisäksi saa elää jatkuvassa epätietoisuudessa ja henkisessä löyhässä hirressä. Aamuyön tunteina herätessä ikävät ja hoitamattomat asiat valtaavat mielen. Vielä on pysynyt pää mukana, mutta väkisinkin on joutunut miettimään jotain muuta, vähemmän raastavaa ja jotain mitä joku muu ei voi rajoittaa. Julkisuudessa on myös kovasti kirjoiteltu ravintolatuista. Monta kaunista on luvattu, käteen jäi luu, todella monella.

Tunnen todella suurta myötätuntoa oman alani, tapahtuma alan sekä artistiyrittäjiä kohtaan

Jotenkin jo tottunut, ettei nämä aina helpoimman kautta mene. Rajoitetun ajan korvaus marras-helmikuun ajalta tuli hakuun vasta 27.4 ja sulkuajan korvaus toukokuun puolella. Auttamatta liian myöhään monelle.

Ennenkin ollaan selvitty omineen. Hädässä ihminen keksii kaikenlaista, henkensä pitimiksi.

Tunnen todella suurta myötätuntoa oman alani, tapahtuma alan sekä artistiyrittäjiä kohtaan. Nyt ei ole noloa sanoa, en jaksa tai en pysty. Olen pahoillani niiden puolesta, jotka eivät selviytyneet. Leuka ylös, tiedän, että yrititte. Mutta te, jotka vielä jaksatte taistella, joilla on vielä mahdollisuus siihen. Jaksakaa vielä vähän. Meitä tarvitaan vielä. Jos tämän kaiken jälkeen vielä tästä selvitään ja, jos uusia vielä tulee, niin niistäkin, voi laittaa sen merkin rintaansa: Selviytyjä - omillaan toimeentuleva yrittäjä.

Annika Fellman on ravintolayrittäjä ja Loviisan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen.

Kommentoi