Pääkirjoitus: Kyläkoulupäätöksiä tehdään turhan usein rakennusten kunto edellä

Pro Haddom -liikkeen ja Haddomin koulun oppilaiden sekä vanhempien vuosia jatkunut kamppailu kyläkoulun säilyttämisen puolesta sai mielenkiintoisen käänteen, kun elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta päätti yllättäen yksimielisesti hyväksyä esityksen, ettei koulurakennusta korjata.

Päätös syntyi pitkien keskustelujen ja yhden pöydällepanoesityksen jälkeen, kun kaikille lautakunnan jäsenille näytti käyneen selväksi, ettei koulun korjausten jatkamiseen tarvittavaa lähes miljoonan euron lisämäärärahaa olisi mahdollista saada hyväksyttyä.

Oltiinpa Haddomin kyläkoulun jatkamisesta mitä mieltä hyvänsä, syntyi päätös erikoisessa järjestyksessä. Kaupunginvaltuusto on päättyvällä valtuustokaudella jo kahdesti äänestäen ilmaissut tahtotilansa, jonka mukaan se haluaa Haddomin koulun jatkavan toimintaansa. Tuskin valtuustokaan olisi miljoonan euron lisämäärärahaan heltynyt, mutta olisi ollut kohtuullista, että sillä olisi ollut vielä mahdollisuus sanoa sanottavansa ennen lopullisia päätöksiä. Nyt lautakunta päätti, ettei Haddomin koulu jatka ainakaan nykyisessä koulurakennuksessa.

Pro Haddom toi ennen lautakunnan päätöstä vahvasti esille halunsa tehdä koulurakennuksesta vaihtoehtoisen ja edullisemman korjaussuunnitelman. Sen mukaan koulun rakenteet eivät ole niin huonossa kunnossa kuin konsulttiyhtiö Ramboll on arvioinut. Pöydällepanon tuoma pieni aikalisä olisi antanut päättäjille mahdollisuuden perehtyä niihin tarkemmin.

Loviisalla on tosin erittäin huonoja kokemuksia koulujen tilapäisesti paikkaillen tehdyistä korjaushankkeista, joilla on siirretty ongelmia muutamilla vuosilla. Länsiharjun koulu ja Högstadium olivat kalliita esimerkkejä rakennuksille tipoittain tehdyistä ”frankenstain”-korjauksista, jotka johtivat lopulta molempien koulujen purkamisiin.

Elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta ei tietenkään päätä kyläkoulujen toiminnasta, vaan pelkästään infrastruktuurista eli koulurakennuksista. Infralautakunnan päätöksen jälkeen Haddomin koulun kohtalo siirtyy koulutuksen järjestäjälle eli Loviisan kaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskukselle. Sen tehtävänä on valmistella esitys siitä miten Haddomin koululaisten koulunkäynti jatkossa järjestetään. Tällä hetkellä haddomilaiset on sijoitettu ruotsinkielisen koulukeskuksen naapurissa oleviin parakkeihin, kuten niin monet koululaiset ovat saaneet viime vuosina kokea.

On surullista, että isot päätökset kyläkoulujen kohtaloista tehdään rakennuksen kunto edellä, vaikka kyläkouluissa on kyse paljon enemmästä.

Haddomin koulun taustavoimat ovat jo kiirehtineet esittämään, että Haddomin koulun toiminta siirretään lähistöllä olevan entisen päiväkodin tiloihin. Esitys on syytä ottaa vakavasti ja selvittää vaihtoehdon toimivuus sekä mahdollisesti tarvittavien peruskorjausten kustannukset. Talludenin päiväkotikiinteistöä ja Haddomin koululaisten asiaa käsitellään sivistyslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa jo tänään, ja päätöksiä on odotettavissa huhtikuun aikana.

On tärkeää, että Haddomin koulun noin oppilasta ja heidän vanhemmat saavat mahdollisimman nopeasti varmuuden missä tiloissa haddomilaisten opinnot alkavat ensi syyskaudella. Joillekin perheille koulun sijainti saattaa olla ratkaiseva tekijä tulevaa asuinpaikkaa harkittaessa.

Oppilasmääräennusteet ovat sinänsä yleensä järkeenkäypiä perusteluita pienen koulujen sulkemisiin ja uusien koulujen rakentamisiin. Sen sijaan on perin surullista, että isot päätökset kyläyhteisöille elintärkeiden kyläkoulujen kohtaloista tehdään lähes poikkeuksetta rakennuksen kunto edellä, vaikka kyläkouluissa on kyse paljon enemmästä. Oppilaat, vanhemmat, kyläyhteisö joutuvat turhan usein kärsimään koulurakennusten kunnossapidon laiminlyönneistä. Kyläkoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sulkeminen heikentää lähes kaikissa tapauksissa kyläyhteisöjen elinkelpoisuutta ja houkuttelevuutta.

Arto Henriksson, päätoimittaja

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.