Pääkirjoitus Ravintolayrittäjiä koetellaan

Eduskunta keskustelee parhaillaan hallituksen esityksestä, joka sulkisi koronan leviämisalueilla sijaitsevia ravintoloita kolmeksi viikoksi. Hallituksen tavoitteena on, että pahenevan koronavirustilanteen vuoksi ravintolat, kahvilat, baarit ja yökerhot voitaisiin sulkea asiakkailta jo ensi viikon alussa.

Vuosi sitten yksi keskeinen kysymys oli, miten ravintoloiden sulkemisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan yrittäjille. Siitä todennäköisesti keskustellaan eduskunnassa nytkin pitkään. Eduskunnan aikatauluun on merkitty istuntovaraus myös lauantaille hallituksen esityksen mahdollista, kiireellistä käsittelyä varten.

Tiedot hallituksen esityksestä ja ”sulkutilan” määräyksistä ovat ainakin toistaiseksi olleet sekavia ja monitulkintaisia. Useimmat ravintolayrittäjät eivät tiedä tarkasti saavatko heidän ravintolat olla avoinna vai ei. Julkisuuteen tulleet tiedot mahdollisesta ulkonaliikkumiskiellosta hämmentävät entisestään kansalaisia.

Hallitus kehotti alkuviikolla ottamaan heti käyttöön tason kaksi eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Vaasassa, Ahvenanmaalla ja Lapissa.

Pääkaupunkiseudulla ja muilla koronan pahimmilla leviämisalueilla tiukat rajoitukset ovat hyvin perusteltuja ja välttämättömiä, mutta maakunnat sekä sairaanhoitopiirit ovat maantieteellisesti laajoja ja koronariskit ovat esimerkiksi Loviisassa tai Hangossa selvästi pienemmät kuin Helsingin ahtaissa lähiöissä ja korttelikapakoissa. Siitä huolimatta koko Uusimaa joutuu kärsimään piittaamattomien helsinkiläisten hölmöilystä.

Päätökset ravintoloiden sulkemisista tulivat samaan aikaan kuin julkisuuteen tuli tieto ravintola-alan konkurssiaallosta, joka on pyyhkäissyt ja tulee pyyhkäisemään kymmeniä ravintoloita ja ravintolayrittäjiä kartalta. Asiakastieto Oy:n tilaston mukaan ravintolatoimialalla konkurssihakemusten määrä kääntyi jyrkkään kasvuun helmikuun viimeisellä viikolla. Ravintoloita koskevia konkurssihakemuksia tehtiin viikossa 14 kappaletta.

Päätös määrätä ravintoloita suljettavaksi on ankara pakkotoimi, jonka aiheuttamat taloudelliset vahingot on syytä korvata

Alkuvuoteen verrattuna luku on tavallista korkeampi, mutta kahdeksan ensimmäisen viikon kokonaismäärässä myös ravintoloiden konkurssihakemusmäärä on viime vuotta alemmalla tasolla. Konkurssitilastot eivät silti kerro koko totuutta, sillä osa ravintoloista lopettaa toimintansa menemättä silti konkurssiin. Samoin ravintolaketju saattaa lopettaa vain jonkun ketjun ravintoloista.

Lisäksi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan mukaan henkilöstöravintola-alalla on kriisin aikana suljettu satoja toimipisteitä, kun asiakkaat ovat siirtyneet etätöihin.

Edessä oleva kolmen viikon sulkemispakko saattaa olla se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisee monen yrittäjäuran. MaRa arvioi, että ravintoloiden kiinteiden kustannusten määrä kolmen sulkuviikon ajalta on reilu 100 miljoonaa euroa sen mukaan, kuinka paljon palkkoja ja niiden sivukuluja joudutaan maksamaan ennen lomautusten voimaantuloa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan tukimallia korvauksesta ravintolayrityksille, joihin sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Hyvitystä 8.–28.3. väliseltä ajalta on arvioitu ravintoloille maksettavan 50 miljoonaa euroa. Se tuskin riittää korvaamaan sulun aiheuttamat vahingot.

Päätös määrätä ravintoloita suljettavaksi on ankara pakkotoimi, jonka aiheuttamat taloudelliset vahingot on syytä korvata oikeudenmukaisesti valtion varoista ravintolayrityksille, jotka ovat täysin syyttömiä syntyneeseen tilanteeseen.

Arto Henriksson. päätoimittaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut