Pääkirjoitus Eipä juuri tuullut eikä oikein paistanutkaan

Mistä mie sähköä saisin? Veetkö virrasta vetäisin, vaiko viien virstan päästä turpeet korpilometsistä kokoisin? Auringostako ammentaisin, ytimistäkö yrittäisin, atomeja availisin? Tuulelleko tupia tekisin, kaasujako kärventäisin, suhnuja sytyttäisin. Hakkeitako hiillostaisin, kivihiiltä arinaan ahtaisin, löpöä liekkeihin laskisin?”

Lähes kaikki Suomen energiamuodot olivat paukkupakkasilla käytössä, eikä riittänytkään.

Siinä oli sähkönsiirtoyhtiö Fingridin keskusvalvomossa miettimistä viime viikolla, kun lähes kaikki Suomen energiamuodot olivat paukkupakkasilla käytössä, eikä riittänytkään. Ilman naapurimailta ostettua tuontisähköä Suomessa oltaisiin jouduttu säännöstelemään sähköä.-

Pakkaset nostivat sähkönkulutuksen talven ennätyslukemiin. Samoin sähkön pörssihinta nelinkertaistui normaalitilanteeseen verrattuna. Sähkön tuntihinta kävi aamulla korkeimmillaan yli sadassa eurossa, kun viime vuoden keskihinta oli sähkömarkkinoilla 28 euroa megawattitunnilta. Koko kipakan talvipäivän keskihinnaksi tuli 78,12 euroa megawattitunnilta.

Esimerkiksi torstaina 14.1.2021 kello 11.31 sähkön kulutus oli 13 318 megawattia Suomessa ja sähkön tuotanto 9 410 megawattia. Tuontisähkön osuus oli 3 886 megawattia eli ulkomailta Suomeen tuotiin lähes 8 Loviisan ydinvoimalayksikön verran sähköä.

Myös suurin osuus suomalaisesta sähköstä tuotettiin ydinvoimalla eli yhteensä 2 799 megawattia, ja toiseksi suurin osuus lämmön ja sähkön yhteistuotannolla, yhteensä 2 592 megawattia. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa puulla, kivihiilellä, maakaasulla ja turpeella. Teollisuus tuotti sähköstä 1 532 megawattia ja vesivoiman osuus oli 1 998 megawattia.

Tuulivoimalla Suomen sähköstä tuotettiin pilvisenä ja lähes tyynenä talvitorstaina vain 187 megawattia ja aurinkovoimalla vain vaivaiset 18 megawattia. Viime päivät aurinkovoiman tuotanto on ollut pyöreä nolla magawattia. Paukkupakkasilla Suomessa ei juurikaan tuullut eikä paistanut. Perjantaina sähkönkulutus kasvoi entisestään. Suomen kaikkien aikojen huippukulutus oli 15 100 megawattia, joka toteutui viisi vuotta sitten eli 7.1.2016 kello 17-18.

Ilman naapurimailta ostettua tuontisähköä Suomessa oltaisiin jouduttu säännöstelemään sähköä.

Mielipidemittauksissa aurinko- ja tuulisähkö komeilevat vuodesta toiseen ylivoimaisesti kärjessä, mutta Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa niiden varaan ei sähköhuoltoa voida laskea. Niiden toimitusvarmuus on yleensä alhaisin juuri silloin, kun sähköä kaikkein kipeimmin tarvitaan eli kovimmilla pakkasilla.

Viime viikon pakkasjakso osoitti jälleen myös kuinka huolestuttavan paljon Suomi on riippuvainen Pohjoismaista sekä Venäjältä ostettavasta sähköstä. Toimitusvarmaa pohjoismaista vesivoimaa on kaikeksi onneksi toistaiseksi ollut hyvin saatavilla, mutta perjantaina siirtoyhteydet Ruotsin ja Suomen välillä olivat jo täydessä käytössä.

Euroopan laajuinen ENTSO-E:n tutkimusraportti kertoo, että Suomen sähköntuotannon tehovaje on yksi Euroopan suurimmista. Vuonna 2020 vain Kyproksen tehovaje oli Suomea suurempi.

Ruotsi on ilmaissut haluavansa päästä fossiilittomaksi taloudeksi vuoteen 2045 mennessä, ja suunnittelee jatkavansa yhteiskunnan sähköistämistä. Tämä kasvattaa voimakkaasti länsinaapurin sähkötehontarvetta samaan aikaan, kun iso osa maan sähköntuotantokapasiteetista aiotaan ajaa alas.

Ruotsin ratkaisut voivat johtaa siihen, että Suomi ei voi jatkossa enää luottaa pystyvänsä tuomaan riittävästi sähköä esimerkiksi Ruotsista. Myös Venäjän sähköntuonti on epävarmaa, mikäli pakkaset ja tehopiikit ajoittuvat samaan aikaan molempiin maihin.

Yhteiskunta on yhä enemmän riippuvainen sähköstä. Sähkölämmitys on kasvattanut suosiotaan, ja kun myös öljylämmitys, ilma-, vesi- ja maalämpöpumput ovat riippuvaisia sähkön saannista on kapasiteetin riittävyyden varmistaminen ensiarvoisen tärkeää.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut