Pääkirjoitus: Rkp:ltä harvinainen aloite Loviisan kaupunginhallituksen erottamiseksi

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Loviisan kuntapolitiikka on joulusta alkaen jatkanut sähköistymistään. Tapahtumaketju lähti liikkeelle 21.12. kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén ilmoitti, että hän jättää Rkp:n valtuustoryhmän ja siirtyy askeleen oikealle kokoomuksen valtuustoryhmään.

Syyksi hän kertoi arvionsa, jonka mukaan Rkp on paikallisesti ja valtakunnallisesti siirtynyt liiaksi vasemmiston suuntaan eikä kansanliike eli puolue enää vastaa hänen arvomaailmaansa.

Puoluevaihdoksen myötä Rkp menetti vuoden 2017 kuntavaaleissa saamansa yksinkertaisen enemmistön kaupunginvaltuustossa ja vaalien jälkeisissä ”paikkaneuvotteluissa” ottamansa enemmistön myös kaupunginhallituksessa. Samalla Heijnsbroek-Wirénin puheenjohtajakautena kukoistanut Rkp:n ja Kokoomuksen yhteistyösuhde vaarantui.

Puoluevaihdoksen jälkeen Rkp tiedotti, ettei Heijnsbroek-Wirén voi enää jatkaa hallituksen puheenjohtajana eikä edes sen jäsenenä. Rkp:n ilmoituksen jälkeen Heijnsbroek-Wirén ilmoittikin jättävänsä puheenjohtajuutensa vapaaehtoisesti, mutta jatkavansa silti hallituksen jäsenenä.

"Kävi niin tai näin, on keväällä Loviisassa luvassa poikkeuksellisen kutkuttavat kuntavaalit ja sitä edeltävät kampanjat."

Puolueen vaihtaminen ei kuntalain mukaan edellytä hallituspaikasta eikä edes puheenjohtajuudesta luopumista, vaikka politiikassa vakiintuneiden tapojen mukaan niistä yleensä luovutaan.

Enemmistöaseman menetys oli Rkp:lle kirpaiseva menetys ja arvovaltatappio, vaikka vaalikautta on jäljellä enää vain muutamia kuukausia. Rkp pysyi kannassaan ja vaati Heijnsbroek-Wiréniä jättämään paikkansa hallituksessa, mihin tämä ei aikonut suostua.

Maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa tilanne eskaloitui entisestään, kun hallituksen jäsen Mikael Karlsson (Rkp) ilmoitti, ettei kaupunginhallitus enää nauti puolueensa luottamusta, ja että Rkp aikoo vaatia koko hallituksen erottamista.

Tiistaina Rkp:n valtuustoryhmä lähetti kaupungin kirjaamoon 17 valtuutettunsa allekirjoittaman aloitteen, jossa kuntalain 34 pykälään viitaten vaadittiin hallituksen erottamista luottamuspulan takia.

Kuntalain mukaan valtuuston on seuraavassa kokouksessaan asetettava tilapäinen valiokunta käsittelemään erottamisasiaa ellei tilanne sitä ennen raukea. Rkp:n menetettyä enemmistönsä 35-jäsenisessä valtuustossa se ei yksin enää pystyisi erottamaan hallitusta. Avuksi tarvittaisiin vähintään yksi valtuutettu muista ryhmistä.

Lienee selvää, että Rkp löytäisi muista ryhmistä tukijoita hallituksen erottamiseen. Pian Rkp:n ja Kokoomuksen välirikon jälkeen Rkp ja Sdp näyttävätkin löytäneen jälleen toisensa. Siitä saatiin viitteitä hallituksen maanantaisessa kokouksessa, jossa valittiin 3 kaupungin edustajaa sote-seurantaryhmään.

Rkp ehdotti Sote-seurantaryhmään kahta jäsentänsä Otto Anderssonia ja Tom Liljenstrandia. Sdp:n Jari Kekkonen ehdotti ryhmän kolmannelle paikalle Arja Isotaloa (Sdp) ja Kokoomuksen Juha Karvonen ehdotti lääkärivaltuutettua Janne Lepolaa (Kok).

Rkp:n Lotte-Marie Uutinen asettui kannattamaan Sdp:n Kekkosen esitystä eli Isotalon valintaa, jonka jälkeen Kokoomus veti oman ehdotuksensa pois, koska näytti ilmeiseltä, että äänestyksessä Rkp ja Sdp olisivat pitäneet yhtä ja Kokoomuksen ehdokas olisi hävinnyt joka tapauksessa.

Tässä vaiheessa näyttää varmalta, että mikäli erottamisasia etenee valtuustoon saakka, niin kaupunginhallitus erotetaan, ja valittaneen samassa kokouksessa puheenjohtajaa lukuunottamatta uudelleen. Ellei sitten Kokoomus täysin yllätä, ja esitä paikalleen Heijnsbroek-Wiréniä.

Erottamisaloite saattaa raueta myös jo ennen valtuustoa, mikäli Kokoomuksen johto ja Heijnsbroek-Wirén päättävät suostua vapaaehtoiseen eroon. Sitä mahdollisuutta puntaroitiin todennäköisesti jo eilisiltana, lehden mentyä painoon, kun Loviisan Kokoomuksen johtoryhmä piti kokoustaan. Nähtäväksi jää.

Kävi niin tai näin, on keväällä Loviisassa luvassa poikkeuksellisen kutkuttavat kuntavaalit ja sitä edeltävät kampanjat. Hyvä niin. Toivottavasti se lisää kuntalaisten mielenkiitoa vaaleja kohtaan sekä kasvattaa myös äänestysaktiivisuutta.

Päätoimittaja Arto Henriksson

Kommentoi