Pääkirjoitus: EU:lta tulossa käsittämätön energialinjaus

Arto Henriksson

Arto Henriksson

EU-politiikkaa seuraavalle Euractiv-julkaisulle vuodettu EU-komission muistio ydin- ja vesivoiman kaavaillusta jättämisestä ulos kestävien energiamuotojen joukosta huolestuttaa Suomen energiateollisuutta..

Linjausluonnoksen mukaan kestävän rahoituksen hiilineutraalin energian määritelmistä rajattaisiin pois vesi- ja ydinvoima sekä kelpuutettaisiin lähinnä vain tuuli- ja aurinkovoima.

Samoin sen tulisi herättää huolta myös Loviisan seudulla, jossa Fortum Oyj tekee parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisesta käyttöiän pidentämisestä tai vaihtoehtoisesti reaktoreiden sammuttamisesta vuosina 2027 ja 2030.

Mikäli EU-komissio todellakin jättäisi vesivoiman ja ydinvoiman pois kestävien energiamuotojen joukosta, tekisi linjaus ydinvoimaan ja vesivoimaan sijoittamisen nykyistä riskialttiimpaa eikä niihin välttämättä jatkossa uskallettaisi sijoittaa. Vesi- ja ydinvoiman asettaminen samaan päästökoriin patamustan kivihiilen ja muiden fossiilisten kanssa olisi suorastaan käsittämätön linjaus.

Toteutuessaan EU-linjaus toisi lisäpunnuksen Fortumin vaakakupin sille puolelle, joka puoltaisi Loviisan ydinvoimaloiden käytön lopettamista nykyisten lupien päätyttyä. Loviisalle se merkitsisi tulevina vuosikymmeninä merkittävien verotulojen sekä satojen työpaikkojen menetystä. On syytä toivoa, että Fortumin vaakakupin vastakkaisella puolella olisi riittävästi perusteita jatkaa Loviisan voimalaitoksen käyttöä EU:n mahdollisesta onnettomasta linjauksesta huolimatta.

Käsillä oleva huoli komission linjauksesta osoittaa karulla tavalla senkin kuinka arvaamattomia saattavan EU:n ja valtioiden päätökset olla silloin, kun ne koskevat investointeja, joiden takaisinmaksuaika on useita vuosikymmeniä. Kokemus on osoittanut, että ydinvoimaan ja muihinkin energiamuotoihin voidaan kohdistaa esimerkiksi arvaamattomia veroja, joista ei kannattavuuslaskelmien tehtäessä voinut olla aavistustakaan.

Samainen komission linjaus suosisi erityisesti tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, mikä tekisi sijoittamisen esimerkiksi Tetomin tuulivoimapuistoon entistäkin kannattavammaksi.

Linjausluonnos vaikuttaa myös hiilineutraalisuuden kannalta hyvin erikoiselta. Varsinkin, kun tiedetään. että Pohjoismaiden energiantuotannossa juuri vesi- ja ydinvoiman ansiosta alueen sähköntuotanto on noin 90-prosenttisesti hiilidioksidivapaata.

Viime vuonna Suomessa käytetystä 86 terawattitunnista sähköä tuotettiin Suomessa ydinvoimalla 27 prosenttia ja vesivoimalla 14 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 7 prosenttia ja aurinkovoiman vain 0,2 prosenttia. Nettotuonnin osuus oli 23 prosenttia. Norjassa vesivoiman osuus on peräti 95 prosenttia ja Ruotsissakin 39 prosenttia.

Suomi on Olkiluodon uuden reaktorin toimiessakin yhä energian nettotuoja. Sähkön tuonti Suomeen on vuosikymmenessä peräti kaksinkertaistunut.

EU:n päätöksellä olisi vaikutuksia ydinvoiman ja vesivoiman rahoitukseen, sillä valtiovalta ei voisi välttämättä edes rahoittaa vesi- tai ydinvoimaa EU:n alueella. Myöskään kestävään sijoittamiseen sitoutuneet rahastot eivät voisi olla rahoittamassa vesi- tai ydinvoimalaitoksia. Tämä puolestaan voisi vaikuttaa yritysten luottoluokitukseen, sillä yhteensopimattomuus kestävän kehityksen vaatimusten kanssa voisi olla liian riskialtista luottoluokittajien silmissä.

Vesivoimalat rakennetaan aina vetten äärelle, mutta EU-linjaus saattaisi houkutella teollisuutta rakentamaan ydinvoimaloita EU:n rajojen ulkopuolelle ja tuomaan sieltä sähköä EU:n alueelle.

Suomeen tuodaan edelleen sähköä myös venäläisistä ydinvoimaloista, joissa ei tarvitse murehtia EU-komission mahdollisista kestävien energiamuotojen linjauksista.

Arto Henriksson, päätoimittaja

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.