Mielipidekirjoitus: Lapsella on oikeus tulevaisuuteen

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisen huono-osaisuuden kasautuminen pienten lasten perheisiin on ilmeistä, kirjoittajat pohtivat. Kuvituskuva Tarja Tikkanen

Leena Harjula-Jalonen, filosofian maisteri (sd.) Eila Kohonen, porvoolainen eläkeläinen, lastensairaanhoitaja, osastonhoitaja (sd.)

Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta. Tällä viikolla on ollut Lasten oikeuksien viikko ja Lasten oikeuksien päivää vietettiin perjantaina. Valitettavasti lasten oikeudet eivät näytä tuovan kasvua ja kehitystä kaikille lapsille. Jokainen lapsi tarvitsee kodin, jossa on turvallista kasvaa ja kehittyä.

Nykyisin näkee yhä enemmän sosiaalisessa mediassa kertomuksia, kuinka lapsi- tai nuorisojoukot ovat tehneet ilkivaltaa. Puhumattakaan, että kadulla nuorisojoukot kiusaavat mummoja ja vaareja. Huolestuttavaa on että pahoinpitelyjen tuloksena nuorten henki on jopa vaarassa. Onko jotain mennyt pieleen, kun pahaa oloa puretaan viattomiin, ulkopuolisiin ja satunnaisiin kohteisiin? Päihteet ovat pesiytyneet nuorten keskuuteen ja yhä nuorempiin lapsiin.

Maamme on jakautunut hyvä- ja huono-osaisiin. Yhä enenemässä määrin huono-osaisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin kaikista raskaimmin. Lasten turvattomuudella on kauaskantoiset seuraukset. Lasten oireilu kuvastuu perheestä tai sen puuttumisesta. Vuonna 2015 suoritettu THL:n tutkimushanke, jossa oli mukana 410 lapsen tiedot. Se on avaava raportti lasten huostaanoton tilasta. Huostaanoton syyt, taustat, palvelupolut ja kustannukset hankkeen mukaan, lasten elämässä oli tapahtunut monia muutoksia niin perhesuhteissa, kasvuympäristöissä kuin asuinympäristöissä. Monelle elämä on ollut jatkuvaa muutosta. Saman tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisen huono-osaisuuden kasautuminen pienten lasten perheisiin on ilmeistä. Joka neljäs alle kouluikäisenä sijoitetun lapsen äiti oli eläkkeellä tai pitkäaikaissairas ja joka viides äiti oli työtön. 70 % sai toimeentulotukea.

Lapset tarvitsevat Jari Sinkkosen mukaan rajoja ja rakkautta ei pehmoilua. Olemme samaa mieltä lastenpsykiatrin kanssa. Vanhemmat olivat ennen auktoriteettiasemassa ja lasten ääntä tai toiveita harvoin kuunneltiin. Nykyisin on tilanne toisin. Avioerot ovat lisääntyneet, uusperheet kipuilevat ja yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa perheisiin monella tavoin. Huolestuttavaa on, että tytöt kipuilevat uusperheissä eniten. Toisaalla perheiden työttömyys, näköalattomuus, tulevaisuuden uskon puute lisäävät huono-osaisuutta ja pahoinvointia. Usein puhumme hyvinvointivaltion puolesta ja sen turvasta. Herää kysymys, ovatko lapsen oikeuksien artiklat toteutuneet? Meidän mielestä Lasten oikeuksien julistus on juhlapuheissa ja paperilla, mutta käytännössä ei. Kuka ottaa vastuun meidän tulevaisuuden tekijöistä - lapsista?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.