Puolueiden valmistelut ensi keväänä pidettäviin kuntavaaleihin ovat jo täydessä käynnissä, ja ehdokkaita värvätään eri puolilta seutukuntaa. Alustavien havaintojen mukaan ehdokaslistoille näyttäisi olevan aiempaa vaikeampaa saada kyvykkäitä paikkakuntalaisia.
Loviisan ja erityisesti Lapinjärven poliittisille päättäjille on tarjolla nelivuotiskausi, jolloin kuntalaisille jaettavia palveluita ja investointeja on poikkeuksellisen vähän ja kipeitä menoleikkauksia sitäkin enemmän. Kuntataloudessa alamäki on jatkunut jo pitkään, ja keväällä alkanut koronakriisi kiristää entisestään talousnäkymiä.
Erityisesti nykyiseen hallintoon ja päätöksentekoon tyytymättömien on kohtuuden nimissä syytä asettua viisauksineen itse ehdolle.
Aikojen ankeudesta huolimatta kuntakentällä tehdään tulevana vaalikautena poikkeuksellisen tärkeitä päätöksiä, kun lautakunnat, hallitukset sekä valtuustot saavat eteensä esityksiä säästöohjelmista. Lisäksi mahdollisesti toteutuva sote-uudistus muuttaa kuntakenttää historiallisella tavalla, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuut siirretään kunnilta perustettaville hyvinvointialueille. Soten myötä peruskuntien vastuulle jää lähinnä vain sivistystoimen ja teknisen toimen palvelut. Kunnan tehtävien siirtämisen myötä katoaa myös noin puolet kuntien budjeteista.
Edessä olevien merkittävien muutosten takia kuntapäättäjiksi tarvittaisiin erityisesti nyt kyvykkäitä naisia ja miehiä mielellään kuntien eri puolilta. Loviisan kuntapolitiikassa on voitu todeta, että mitä suurempi edustus eri kylillä luottamuselimissä on, sitä armollisempia ovat olleet aluetta koskeneet päätökset. Vanhan Loviisan lisäksi Liljendal ja osin myös Pernaja näyttävät hyötyneet paremmin kuin Ruotsinpyhtää kunnallisten investointien ja palveluiden saatavuudessa.
Loviisan tulevien kuntavaalien ehkä mielenkiintoisimpia kysymyksiä on, pystyykö rkp säilyttämään historiallisen, yksinkertaisen enemmistön Loviisan valtuustossa ja hallituksessa sekä myös molempien puheenjohtajuudet. Viime kuntavaalien ääniharavista eivät aio asettua ehdolle rkp:n Mia Aitokari, Kristian Willner ja Ralf Sjödahl. Willneriä äänesti 258, Sjödahlia 241 ja Aitokaria 157.
Viime vaalien äänikuningas Otto Andersson 469 äänellään ei vielä ole ilmoittanut ehdokkuudestaan, mutta olisi yllätys, jos politiikkaa ammatikseen tekevä ja eduskuntaan tähtäävä valtuutettu jättäytyisi pois kuntapolitiikasta ennen mahdollista edustajapestiään.
Viime vaaleissa Loviisan valtuustoon valittiin lähes puolet eli 15 uutta valtuutettua, ja 20 valtuutettua valittiin jatkokaudelle. Lapinjärvellä uusia valittiin peräti 12 ja entisiä 9.
Molempien valtuustoja leimaa myös miesvaltaisuus. Loviisan paikoista 66 prosenttia on miehillä. Lapinjärven valtuustossa miehiä on 67 prosenttia. Sama vinouma on keskimäärin kaikissa kunnissa. Tulevissa vaaleissa olisi toivottavaa, että valittujen sukupuolijakauma olisi tasa-arvoisempi. Se onnistuu vain, jos ehdokkaaksi saadaan kyvykkäitä naisia.
Ehdokkaaksi asettuminen on kannustettava teko paikallisyhteisön hyväksi, vaikkei tulisi valituksikaan. Sosiaallisessa mediassa on satoja aktiivisia kuntalaisia, jotka tuntuvat tietävän aina päättäjiä paremmin miten kuntaa pitäisi johtaa ja millaisia päätöksiä tehdä.
Somen aktiviisia vaikuttajia onkin syytä kannustaa asettumaan ehdolle kevään kuntavaaleissa. Erityisesti nykyiseen hallintoon ja päätöksentekoon tyytymättömien on viisauksineen kohtuuden nimissä syytä asettua itse ehdolle.
Arto Henriksson, päätoimittaja
