Pääkirjoitus: Keskustelukulttuuri heitteillä

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Yli puolet suomalaisista (60 %) kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Asia selviää Ylen teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista kokee, ettei uskalla kertoa ajatuksiaan yhteiskunnallisista asioista muiden reaktioiden pelossa.

Tutkimuksesta käykin ilmi, että suomalaisten ihanne hyvästä keskustelusta on kaunis. Vastaajista lähes kaikki (98 %) olivat sitä mieltä, että kuunteleminen kuuluu hyvään keskusteluun. Melkein yhtä moni (97 %) piti keskustelukumppanin kunnioittamista osana keskustelua.

Lähes kaikki (95 %) kokivat, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Toisaalta miltei kaksi kolmesta (61 %) vastaajasta oli silti sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa.

Tutkimustulosten perusteella Yle on käynnistänyt Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeen, joka pyrkii parantamaan suomalaisten tapaa keskustella. Viisi vuotta kestävä hanke pyrkii innostamaan ihmisiä toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun.

Hanke tulee näkymään Ylen kanavien lisäksi laajasti yhteiskunnassa. Siihen on lähtenyt mukaan jo kymmeniä yhteistyötahoja. Niihin kuuluvat muiden muassa Tasavallan presidentin kanslia, Palloliitto ja Puolustusvoimat.

Ylen hanke keskustelukulttuurin tervehdyttämiseksi tulee todelliseen tarpeeseen. Esimerkkejä rapautuneesta keskustelukulttuurista on joka puolella, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Rehellisyyden nimissä on silti hyvä nähdä, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista käyttäytyy asiallisesti keskustelupalstoilla, mutta mitättömän pieni vähemmistö pystyy pilaamaan keskusteluryhmien ilmapiirin ja muuttamaan sen epämiellyttäväksi.

Ylen kampanjan ydinkysymys on: Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Sitä kannattaa monien itseltään kysyä.

Ilmapiirin tärveleminen ei useinkaan riko sosiaalisen median sääntöjä eikä epämiellyttävissä kommenteissa sinänsä ole mitään kiellettyä. Usein epämiellyttävä ilmapiiri syntyy esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjoittaja kommentoi tunteettomasti tai kylmästi jotakin kirjoitusta. Esimerkiksi jos joku on menettänyt tulipalossa kotinsa, niin vihjailut varomattomasta tulenkäsittelystä tai muusta vastaavasta pilaavat oitis keskusteluilmapiirin.

Esimerkiksi Loviisan Sanomien Facebook-ryhmässä, jossa on nyt jo yhteensä 9 339 jäsentä, on ehkä arviolta parisenkymmentä ankeuttajaa, joilta näyttää puuttuvan kokonaan kyky tai halu empatiaan. Se ei toki suoraan ole erottamisperuste, mutta varsin ikävää on tämän pienen, mutta aktiivisen ryhmän tekstejä lukea. Tilastollisestikin liki 10 000 henkilön ryhmään mahtuu monenkirjavaa kirjoittajaa, vaikka useita kymmeniä somesääntöjen rikkojaa on siitä erotettu.

Oma lukunsa ovat ”keskustelijat”, jotka kirjoittavat tai linkittävät erilaisille sivustoille sisältöjä, jotka ovat harhaanjohtavia tai suoranaisia valeuutisia. Se onko valheellisen tiedon levittäminen tietoista vai tahatonta, jää usein epäselväksi. Moni uskoo vakavasti itsekin salaliittoihin, ja valeuutisten poistaminen monesti vain vahvistaa vinoutunutta harhaa.

Ehkä yleisintä huonoa keskustelukulttuuria edustaa myös tahallinen väärinymmärtäminen ja itsekiihdytetty provosoituminen sekä tarkertuminen vastapuolen taitamattomiin sanavalintoihin.

Keskustelukulttuuri ei ole rapautunut pelkästään somessa. Myös jotkut poliitikot käyttävät keskustelussa epäkunnioittavaa ja joskus epäasiallistakin kieltä. Jopa paikallistasolla. Asioiden sijaan käydään helposti sanan säilällä käsiksi henkilöön. Se kertoo usein asiatietämyksen puutteista.

Tuorein esimerkki nähtiin Oulun kaupunginvaltuuston Teams-kokouksen livelähetyksessä, jossa jotkut valtuutetut syyllistyivät solvauksiin ja käytökseen, jollainen olisi fyysisessä kokouksessa johtanut salista poistamiseen.

Ylen kampanjan ydinkysymys on: Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Sitä kannattaa monien itseltään kysyä.

Päätoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu