Pääkirjoitus: Väistämätöntäkin kannattaa silti yrittää lykätä

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Lapinjärvellä eletään parhaillaan jännittävän odotuksen ilmapiirissä, kun valtiovarainministeriön arviointiryöryhmä käsittelee esitystä kunnan tulevaisuudesta. Ryhmän on määrä saada esityksensä valmiiksi tammikuussa. Sitä ennen se käy Lapinjärvellä joulukuussa sekä tapaa valtuuston tammikuussa vielä kahdesti ennen lopullisia esityksiä.

Arviointiryöryhmän edustaja kertoi, ettei se ole mikään konsulttiryhmä, vaan talouden tasapainottamiseen tähtäävät esitykset mahdollisista lisätuloista sekä säästöistä on tehtävä kunnassa.

Lapinjärvellä on tartuttu ripeästi toimeen, ja ryhdytty menoleikkauksiin jo alkusyksystä. Ratkaisevassa asemassa on ensi vuoden budjetti sekä seuraavien vuosien taloussuunnitelman menoleikkaukset ja lisätulot. Arviointityöryhmän tehtävänä on arvioida ovatko tasapainottamistoimet uskottavia sekä riittäviä, jotta kuntakonsernin alijäämäkierre saataisiin oikenemaan.

Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi. Arviointityöryhmä esittää tammikuussa Lapinjärven valtuustolle talouden tasapainottamisohjelman hyväksymistä sekä mahdollisesti myös kuntajakosuunnitelman käynnistämistä eli yhdistymistä johonkin naapurikuntaan, jonka kanssa sillä on yhteistä maarajaa.

Arviointityöryhmän esitys ei ole lopullinen päätös, vaan Lapinjärven valtuusto voi joko hyväksyä tai hylätä esitykset. Päätöksen kuntajakoselvittäjän nimeämisestä tekee tarvittaessa valtiovarainministeriö. Lopullisen päätöksen mahdollisesta kuntajaon muuttamisesta tekee tarvittaessa valtioneuvosto. Viime vuosina arviointimenettelyyn joutuneista 32 kunnasta 16 kunnalle tehtiin esitys kuntajakoselvityksestä, joista 11 johti kuntaliitokseen.

Vaikka Lapinjärvi on ajautunut kriisikunnaksi, ei sen tilanne itsenäisenä kuntana näytä toivottomalta. Noin 3 miljoonan euron verran alijäämää sekä velkaa on kertynyt kuntakonserniin lähinnä viimeisten neljän vuoden aikana, jota ennen tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä.

Kuntakonsernin lainakanta, 7 514 euroa per asukas, on poikkeuksellisen korkea, mutta se on syntynyt paljolti Siviilipalvelukeskuksen mittavista investoinneista, jotka lisäävät kunnan tuloja tulevina vuosina. Ilman investointeja Sivarikeskus olisi siirtynyt Lahteen.

Arviointiryhmä tarkastelee erityisesti Lapinjärven tulevaisuuden näkymiä. Lisätulojen hankkiminen on Lapinjärvellä erityisen haastavaa, koska asukasmäärä näyttäisi jatkuvasti pienenevän. Vaikka uusia asukkaita saataisiinkin Husulanmäelle ja muihin uudiskohteisiin, kääntää ikäihmisten kuolleisuuden määrä nettokasvun negatiiviseksi. Arviointityöryhmän käyttämässä väestöennusteessa lapinjärveläisten lukumäärä pienenisi nykyisestä 2606 asukkaasta arviolta 2284 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

Lapinjärven päättäjät ovat kertoneet arviointityöryhmälle haluavansa kunnan säilyvän itsenäisenä. Itsenäisyyden kannalla näyttäisi olevan niitäkin, jotka edellisellä fuusiokierroksella vielä kannattivat liittymistä uuteen Loviisaan.

On sanottu, että on vain ajan kysymys, koska Lapinjärvi joutuu yhdistymään toiseen kuntaan. Näin se ehkä onkin. Samoin on tosin sanottu myös Loviisasta, jonka ajautumista osaksi Porvoota pidetään todennäköisenä. Ehkä näin. Jos vaikka fuusio näyttäisikin väistämättömältä, niin sitä kannattaa silti yrittää lykätä. Samoin periaattein kuin ihmiselämänkin kanssa. Ennemmin tai myöhemmin.

Toteutuneet kuntafuusiot Suomessa ovat yleensä osoittaneet, että suurempaan kuntaan liittyvän pienemmän kunnan palvelut heikkenevät ja siirtyvät keskuskuntaan.

Lapinjärven kannattaakin tehdä kaikkensa talouden tasapainottamiseksi, jotta ehkä väistämätöntä kuntafuusiota voidaan lykätä viidellä, ehkä kymmenellä tai jopa kymmenillä vuosilla eteenpäin. Kuitenkin niin, että ainakin kuntalaisten peruspalvelut voidaan säilyttää kohtuullisella tasolla ja verorasitus siedettävänä. Haastava, muttei mahdoton rasti yhteistyökykyiselle kuntajohdolle.

Arto Henriksson, päätoimittaja

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.