Pääkirjoitus: Tervehtyykö Loviisan talous?

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Viime keskiviikkona Loviisan valtuusto oli vakavan pohdiskelun äärellä, kun kaupungin talouslukuja tarkasteltiin ulkopuolisten asiantuntijoiden puolueettomin silmin. Valtuustolle esiteltiin Kuntaliiton tekemä Loviisan talouden painetesti, joka osoitti karulla tavalla kuinka Loviisan talous on vajaassa neljässä vuodessa kääntynyt ylijäämäisestä raskaasti alijäämäiseksi.

Kuntaliiton tuottojen ja kulujen kehitystä osoittavat käyrät kertoivat, että Loviisan kaupungin tulot olivat selvästi menoja suuremmat aina vuoteen 2017 saakka, jolloin molemmissa käyrissä tapahtui selkeä käänne huonompaan.

Vuonna 2017 käyrät leikkasivat toisensa, ja Loviisan talous painui selvästi alijäämäiseksi. Suunta on sen jälkeen ollut alaspäin ja Loviisa velkaantunut.

Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan Loviisan taloustilanne on olennaisesti heikompi kuin kuntatalous keskimäärin Suomessa.

Monet ovat jo kiirehtineet osoittamaan sormella vuotta 2017, jolloin pidetyissä kuntavaaleissa Rkp sai ehdottoman enemmistön valtuustossa sekä hallituksessa sekä kahmaisi molemmat puheenjohtajuudet.

Pian vaalien jälkeen vuoden 2017 huhtikuussa silloinen kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ajautui törmäyskurssille kaupunginhallituksen kanssa ja erosi. Kalevan tilalle Loviisan kaupunginjohtajaksi valittiin rkp-taustainen Jan D. Oker-Blom.

Olisi tietenkin liian helppoa arvioida, että kun Loviisasta tuli selkeästi Rkp-johtoinen kaupunki, sen taloustilanne kääntyi jyrkästi huonompaan suuntaan. Käyrien perusteella siltä nimittäin näyttää. Sattumaa tai ei.

Vallanpitäjien tulee tietenkin kantaa poliittista vastuuta tehdyistä ja tekemättä jätetyistä päätöksistä. Rehellisyyden nimissä on silti todettava, että Rkp on vain harvoin käyttänyt esimerkiksi valtuustossa ehdottoman enemmistön sallimaa ylivaltaa, vaan ainakin useimmat merkittävimmät päätökset on yleensä tehty osin muiden puolueiden myötävaikutuksella.

Edellisessä valtuustossa Rkp:n selkeänä aisaparina oli Sdp, joiden liittoa kutsuttiin Rdp:ksi. Nykyisessä valtuustossa Rkp:n kumppaniksi on profiloitunut enemmänkin Kokoomus.

Tosiasiallisempi syy vuoden 2017 tulojen notkahdukseen näyttäisi olevan virheelliset arviot Loviisan suurimman veronmaksajan Fortumin yhteisöveroista. Vuonna 2017 ne pienenivät selvästi, josta jotkut varovaisesti varoittelivatkin, mutta riskiä ei nähty riittävän selvästi.

Kun samaan aikaan toimintamenot kääntyivät jyrkään nousuun, syntyi vuoden 2017 talouskriisi, joka näyttää jatkuvan. Lisäksi Loviisassa oltiin vuoteen 2017 saakka eletty varsin säästeliäästi, mikä puolestaan oli kasvattanut salakavalasti korjausvelkaa, joka on sittemmin langennut maksettavaksi.

Nämä ovat tietenkin seli-selityksiä, sillä toisin toimien vuoden 2017 käänteisiin olisi pitänyt reagoida aikaisemmin ja määrätietoisemmin. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että ohjausliikkeen tulee olla jyrkempi, jotta vältyttäisiin ajautumista kriisikunnaksi ja ministeriön arviointiryhmän vietäväksi.

Loviisan tuore talousarvioesitys maalailee ensi vuodeksi talouskehityksen kääntymistä 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Myös asukasmäärän pienenemisen arvioidaan kääntyvän kasvu-uralle ja olevan vuonna 2023 yhteensä 14 820 nykyisen 14 750 sijaan. 70 asukkaan kasvu ei ole paljon, mutta suunta olisi oikea. Toivottavasti näin. Molemmat arviot ovat tosin vastoin Kuntaliiton painetestin näkemyksiä, joten kaupungin johtoa voi luonnehtia vähintäänkin erittäin optimistiseksi.

On toki parempi uskoa valoisampaan tulevaisuuteen kuin alistua synkkien näkymien syövereihin. Samoin on uskallettava panostaa ja yrittää kääntää käyrät kasvu-urille. Olennaista on, että panostukset ovat realistisia eivätkä sysää talouskehitystä entistäkin jyrkempään syöksykierteeseen.

Päätoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu