Pääkirjoitus: Satamien kilpailu kiristyy

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Loviisan Sanomien uutinen rahtiliikenteen mahdollisesta paluusta Isnäsin satamaan on herättänyt sekä myönteisiä että kielteisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa ja paikallisten asukkaiden keskuudessa.

Isnäs Port Oy sekä Isnäsin satamakiinteistöt vaihtoivat omistajaa vuoden 2019 syyskuussa, jonka jälkeen uusi omistaja kertoi aloittavansa kunnostustyöt huonoon kuntoon päässeellä alueella.

Monet olivat tyytyväisiä, että satama-alueen kunnostustyöt alkoivat ja satamayhtiö haki ympäristölupaa 150 000 tonnin rahtiliikenteelle. Lupahakemuksen mukaan sataman pääasialliset lastityypit olisivat puu, puhdas kierrätyspuu, painekyllästetty puu, puhdas kiviaines, rakennustarvikkeet ja kierrätysbetoni. Lisäksi sataman kautta kulkisi erilaisia vaarattomia jakeita. Rahtiliikennettä satamaan olisi kello 7 ja 22 välillä tarpeen mukaan arviolta 14 - 26 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Syyskuussa Isnäsin satamaan saapui Prima Donna -rahtialuksella ensimmäinen koe-erä puuhaketta Virosta, ja toisen koe-erän on määrä saapua vielä tämän vuoden aikana. Isnäsiin rahdatun hakekuorman omistaja on norjalaisen Geminor-konsernin suomalainen tytäryhtiö GemiFin Oy, joka on myös Loviisan sataman kanta-asiakas.

Isnäsin väylän virallinen syvyys on 4,2 metriä, mutta 4,68 metrin syväyksellä kulkevan Prima Donnan satamakäynti Isnäsissä sujui ongelmitta, vaikka aluksella ei tiettävästi ollut luotsia.

Ympäristölupahakemuksen perusteella Isnäsin satamasta on tulossa vakavasti otettava kilpailija Loviisan satamalle. Loviisan sataman osaomistaja Loviisan kaupunki näyttää suhtautuvan nihkeästi Isnäsin sataman rahtiliikenteen käynnistämiseen. Ympäristölupahakemusta koskeneessa Loviisan kaupungin lausunnossa todetaan muun muassa, että ”toiminnan merkittävin riskitekijä olisi mahdollinen alusonnettomuus. Isnäsiin johtaa varsin pitkä, kapea, matala 4,2 metrin syvyinen, mutkainen ja valaisematon väylä, joten turvallisen liikennöinnin järjestäminen tulee varmistaa. Talvimerenkulkua ei ole myöskään hakemuksessa käsitelty. Satamaan ei turvata talvimerenkulun palveluita, koska Pernajan väylä kuuluu toiseen väyläluokkaan.”

Loviisan sataman sekä Isnäsin sataman välinen kilpailuasetelma on kytköksissä osin pääkaupunkiseudun energiaratkaisuihin. Helsingin kaupungin energiayhtiöllä Helen Oy:llä on kehitysohjelma vuoteen 2024, jossa esitetään muun muassa Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen lämmön korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla. Yhtiön tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen ja sen korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä 2030 -luvun aikana.

Käytännössä se tarkoittaisi puuhakkeen osuuden merkittävää lisäämistä kaukolämmön tuotannossa. Pääkaupunkiseudulle on jo rakennettu ja rakennetaan lähivuosina runsaasti uusia kaukolämpölaitoksia, joiden tarvitseman puuhakkeen varastoinnista ja kuljetuksista syntyy merkittävää liiketoimintaa pääkaupunkiseudun lähialueille. Logistisesti Loviisan ja Isnäsin satamat olisivat sopivia kilpailemaan pääkaupunkiseudun kasvavasta hakeliikenteestä. Samoin Tolkkisten satama Porvoossa sekä Helsingin itäpuoliset satamat.

Loviisan sataman etuna on syvempi väylä, jota pidetään avoinna myös talvisin sekä hyvät maantie- ja rautatieyhteydet. Isnäsin etuna on puolestaan riittävän suuret varastointikentät. Heikkoutena on matala väylä sekä rekoille kapea ja mutkainen maantie Isnäsistä Vanhakylään tai Sannaisiin.

Satamien välinen terve kilpailu kuuluu markkinatalouteen, ja Isnäsin satama on tervetullut toimija kilpaillulle alalle. Loviisan kaupungin ei kuitenkaan kannata panostaa verovaroja kahden keskenään kilpailevan sataman kehittämiseen alueellaan. Myös ympäristöluvat on syytä saada hyväksyttyä ja niitä noudatettua ennen satama- ja rahtaustoiminnan laajamittaista käynnistämistä.

Päätoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu