Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Loviisassa kelpo turistikesä

Koronakriisi on ajanut matkailutoimialan historiallisen syvään kurimukseen Uudellamaalla. Esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat Uudenmaan liiton mukaan romahtaneet alle kymmeneen prosenttiin vuoden takaisesta.

Matkailualan välittömät tulomenetykset olivat tammi–heinäkuussa peräti 735 miljoonaa euroa. Lisäksi matkailun muille toimialoille aiheuttamat kerrannaisvaikutukset mukaan luettuna tulomenetykset kipusivat yli miljardiin euroon.

Matkailun kokonaistulo on Uudellamaalla ollut viime vuosina noin yhdeksän miljardia euroa eli kyse on suurista summista. Koronan takia matkailualan työllisyydessä on alkuvuoden aikana menetetty 5 200 henkilötyövuotta. Suurimpana tappion syynä on pääkaupunkiseudulta puuttumaan jääneet ulkomaalaiset turistit.

Myös Lapissa ja hiihtokeskuksissa odotellaan pelonsekaisin tuntein alkavaa talvikautta ja koronan vaikutusta siihen. Viime vuonna Lapissa kirjattiin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, josta ulkomaalaisten yöpymisiä oli 1,6 miljoonaa. Pahimmassa tapauksessa ulkomaalaisia ei tulevana talvena saavu juuri ollenkaan.

Pahimmin koronasta kärsivät ulkomaisista asiakkaista riippuvaiset matkailukohteet.

Samaan aikaan joissakin Suomen matkailukohteissa on saatu kirjata suorastaan ennätyksellisiä kävijämääriä, kun sadattuhannet suomalaiset matkailijat ovat koronan seurauksena kierrelleet kotimaisissa kohteissa.

Yksi kotimaisista hyötyjistä on monien muiden pikkukaupunkien tapaan ollut Loviisa, jossa matkailukesä sujui yllättäen odotettuakin paremmin. Ruotsinpyhtään ruukista kantautui jo kesän aikana tietoja kasvaneista turistimääristä ja Loviisan leirintäalue Tamminiemessä oli täyteen buukattu lähes koko kesän. Useita tulijoita jouduttiin käännyttämään portilla takaisin.

Myös Laivasillan alueella ja vierasvenesatamassa riitti asiakkaita pitkin kesää, vaikka varsinaiset yleisötapahtumat jouduttiin koronan takia perumaan. Samoin Svartholmenin linnakesaarella riitti kävijöitä, vaikka yksi laitureista oli onnettomasti pois käytöstä koko kesän.

Ehkä pelättyä paremmin sujuneen matkailukesän aikana monet ravintolat pystyivät ainakin jonkin verran kompensoimaan kevään pakkosulkemisten aiheuttamia tappioita.

Matkailualan jatkonäkymät ovat kuitenkin erittäin epävarmoja. On hyvin mahdollista, että ulkomaan matkailu kyntää aallonpohjassa vielä vuosia. Samalla voimistuu matkailueurojen uusjako voittajien ja häviäjien välillä.

Loviisan seudun matkailuelinkeino pyörii lähes kokonaan kotimaisten asiakkaiden varassa, joten kasvua on mahdollista odottaa myös jatkossa. Siihen on yritysten sekä kaupunginkin syytä uskoa ja panostaa paikkakunnan turistikohteiden kehittämiseen.

Loviisan kesämatkailukartalla on muutamia helmiä. Ruotsinpyhtään ruukki vetää kesäisin väkeä yleensä parhaiten, vaikka kaupungin panostukset ovat kävijämääriin verrattuina olleet vaatimattomia. Samoin Laivasilta, Svartholma, Tamminiemi ja Rönnäs kuuluvat suosituimpiin kohteisiin.

Vaikka kaupungin tehtäviin ei kuulu matkailuyritysten pyörittäminen, on matkailua palvelevan infran kehittäminen perusteltua ja yleensä kannattavaa. Esimerkkinä voi pitää jälleen Pyhtään kuntaa, joka on panostanut Kaunissaaren sataman kehittämiseen tavalla, jonka voi ennustaa tuovan satamaan satsatut eurot korkoineen takaisin tulevina vuosina.

Päätoimittaja