Pääkirjoitus Kunnan itsenäisyys uhattuna

Valtiovarainministeriö ilmoitti viime viikolla, että Suomen kuusi kuntaa eli Kyyjärvi, Honkajoki, Vehmaa, Teuva, Jämijärvi ja Lapinjärvi täyttävät vuoden 2019 ja edellisvuoden tilinpäätösten perusteella kriisikunnan määritelmän. Uutena kuntana arviointimenettely aloitetaan Lapinjärvellä elokuun aikana.

Arviointimenettelyssa kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja jos ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet säädetyt raja-arvot.

Kriisikunnaksi ja arviointimenettelyyn ajautuminen tuskin tuli kovinkaan monille yllätyksenä. Lapinjärven kunta tiedotti itse jo maalikuussa, että se täyttää kriisikunnan tunnusmerkit sekä aloittaa säästötoimet ja lomautukset.

Arviointimenettelyyn joutuminen on merkki vakavasta talouskriisistä. Menettelyyn on vuosien varrella joutunut kymmeniä kuntia, jotka ovat arviointimenettelyn jälkeen joko kyenneet tasapainottamaan taloutensa tai pakotettu liittymään vakavaraisempaan naapurikuntaan. Lapinjärven naapurikunnat ovat Iitti, Kouvola, Loviisa, Myrskylä ja Orimattila.

Lapinjärven riski pakkofuusiosta on todellinen, mutta ongelmana siinäkin tapauksessa on, että luontevin yhdistymiskumppani Loviisa on itsekin vaarassa jo lähivuosina ajautua kriisikunnaksi ja arviointimenettelyn kouriin.

Toinen teoreettinen fuusiokumppani saattaisi olla Kymenlaakson puolella sijaitseva Kouvola, joka sekin kamppailee mittavien talousongelmien ja sopeutushankkeiden parissa.

Lapinjärven liittäminen Kouvolaan saattaisi olla sopiva ratkaisu Kimonkylän ja Pukaron suunnalla ja ehkä myös suomenkielisissä kylissä, mutta esimerkiksi Harsbölen ja Heikinkylän sekä muiden ruotsinkielisten kylien suunnassa sitä todennäköisesti vastustettaisiin.

Kaksikielisen Lapinjärven liittäminen Kouvolaan tekisi siitä kaksikielisen kaupungin, mitä Kouvolassa todennäköisesti lisäkulujen takia karsastettaisiin.

Itä-Uudenmaan alueella Porvoon ja Sipoon kuntataloudet ovat vakavaraisimmalla tasolla, vaikka koronakriisi koettelee tilapäisesti niitäkin. Lapinjärven yhdistyminen Porvoon kanssa ei silti ole käytännössä mahdollista, koska niiltä puuttuu yhteinen maaraja.

Käytännössä ainoaksi yhdistymiskumppaniksi jää Loviisa, jonka kanssa neuvotellun viiden kunnan yhdistymissopimuksen Lapinjärven valtuusto vuoden 2007 marraskuussa torjui täpärästi äänin 12 - 9.

Se oli Lapinjärven ja kuntalaisten kannalta järkevä päätös. Vaikka Lapinjärvi nyt on ajautunut vakaviin talousvaikeuksiin, on se pystynyt ainakin tähän saakka pitämään yllä monia sellaisia palveluita, kehittämishankkeita sekä muuta toimintaa, jollaiset ovat käytännössä kadonneet vanhojen Loviisan naapurikuntien alueelta.

Vaikka arviointimenettelyn seurauksena Lapinjärvi saattaa joutua jatkossa valtion patistamana itse lakkauttamaan osan näistä palveluista ja hankkeista, on talouden kuntoon saattaminen ja itsenäisenä säilyminen todennäköisesti lapinjärveläisille edelleenkin parempi vaihtoehto kuin yhdistyminen Loviisaan. Ehkä itsenäisyyden suurin riski liittyy verojen korottamiseen, joka Lapinjärvellä lienee edessä.

Vaikka loviisalaisena Lapinjärven liittymistä Loviisaan kannattaisinkin, toivotan lapinjärveläisille voimia ja menestystä edessä olevien sopeutusratkaisujen äärellä. Itsenäisenä säilyminen on todennäköisesti tavoittelemisen arvoista.

Päätoimittaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut