Pääkirjoitus: Neljä ”simppeliä” kysymystä

Arto Henriksson

Arto Henriksson

Loviisan kaupunki laatii parhaillaan taloutensa tasapainottamisohjelmaa, jolla pyritään oikaisemaan vuosina 2018 ja 2019 vakavasti alijäämäiseksi painuneet tilinpäätökset, jotka söivät nopeasti aiempina vuosina taseeseen kertyneet ylijäämät. Myös kuluvasta vuodesta on tulossa vahvasti alijäämäinen, jota koronakriisin vaikutukset vielä entisestään syventävät.

Kaupungin johdon saatesanojen mukaan säästöjen saavuttamiseksi joudutaan sekä supistamaan että lakkauttamaan toimintoja. Toimien sanotaan vaikuttavan sekä palveluverkkoon että -tasoon.

Osana talouden tasapainottamisohjelman valmistelua Loviisan kaupunki aloitti toukokuun puolivälissä mittavat kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Talouden tasapainottamisohjelman on määrä poliittiseen päätöksentekoon heinäkuun alussa.

Osana tasapainottamisohjelman valmistelua kaupunki teki mielenkiintoisen eleen ja halusi kysyä kuntalaisten näkemyksiä sekä keinoja Loviisan kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Verkkokyselyn neljä kysymystä ovat korostetun yksinkertaisia. Aluksi kysytään mistä kaupungin tarjoamista palveluista olisit valmis luopumaan ja mitkä palvelut haluaisit ehdottomasti säilyttää? Lopuksi kysytään ehdotuksia menojen vähentämiseksi ja ehdotuksia tulojen lisäämiseksi. Siinäpä se asetelma lyhykäisyydessään onkin. Menoja pitää vähentää ja tuloja kasvattaa, Sherlock.

Loviisa ei ole viime vuosina tehnyt juurikaan taloutensa tasapainottamiseksi, vaan laajaa palveluverkkoa ja hyvää palvelutasoa on pidetty yllä sekä samaan aikaan investoitu, vaikka tulot ovat pienentyneet merkittävästi. Kun asukasmäärä on lisäksi vielä jatkanut pienenemistään, on yhtälöstä tullut kestämätön kaupungin taloudelle. Upouudet koulut eivät ainakaan toistaiseksi ole näkyneet uusien lapsiperheiden houkuttelemisena Loviisaan.

On todennäköistä, että vuoden 2023 asuntomessut ovat keskiössä, kun kuntalaiset pohtivat mahdollisia säästökohteita. Asuntomessut maksavat miljoonia euroja, mutta ne ovat yksi harvoista keinoista saada Loviisaan uusia asukkaita ja veronmaksajia, joita kaupunki kipeästi tarvitsee.

On todennäköistä, että ainakin useimmat kaavoitettavan alueen tontit saadaan myytyä ja alueelle rakennettua runsaasti uusia koteja. Sekin on ilmeistä, että iso osa asuntomessualueen asukkaista on jo nyt Loviisassa asuvia, mutta messujen kiertokulkuun kuuluu, että heiltä vapautuvat asunnot löytävät yleensä uudet omistajat Loviisasta tai muualta Suomesta.

Yksi keino talouden tasapainottamiseksi on veroprosentin korottaminen, jota myös tultaneen ehdottamaan joidenkin kuntalaisten toimesta. Loviisa korotti jo kuluvan vuoden tuloveroja 20,25 prosenttiin, jonka negatiivista imagovaikutusta lievensi se tosiseikka, että useimmat muutkin kunnat joutuvat korottamaan verojaan.

Loviisa ei ole talouskriiseineen yksin. Kuntaliiton tuoreimpien arvioiden mukaan koronakriisi heikentää Suomen kuntien taloutta vähintäänkin 1,9 miljardin euron verran. Valtavan takaiskun seuraukset alkavat hiljalleen näkyä ja tuntua yksittäisissä kunnissa. Rehellisyyden nimissä on silti nähtävä, että Loviisa oli vakavissa talousvaikeuksissa jo ennen koronakriisiäkin.

Loviisan talouskriisin taustalla on asukasmäärään ja tuloihin nähden liian suuri henkilöstömäärä ja samaan aikaan suuri ulkoa ostettavien palveluiden määrä. Tasapainottamisohjelman valmistelussa onkin syytä tarkastella rohkeasti erityisesti niitä palveluita sekä toimintoja, jotka eivät kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin.

Päätoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu