Pääkirjoitus: Alkoholin kulutus vähentynyt

Arto Henriksson

Taloustutkimus Oy:n ennakkotietojen mukaan suomalaisten alkoholin ostaminen on vähentynyt vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Litroissa alkoholijuomien vähittäismyynti laski 2,1 prosenttia ja myös absoluuttisena alkoholina mitattuna 2,1 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

"Kiistattomat faktat kertovat siitä, että erityisesti nuoret hallitsevat alkoholinkäytön paremmin kuin vanhemmat ikäluokat."

Kotimaisen myynnin lisäksi myös alkoholin tuonti Virosta laski vuonna 2019 yli kymmenen prosenttia, kun määrää mitataan 100-prosenttisena alkoholina.

Vaikka alkoholilain muutoksen pelättiin kääntävän kulutuksen nousuun, on todellisuudessa suomalaisten alkoholinkulutus laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2018 voimaan tullut alkoholilaki salli aiempaa vahvempien alkoholijuomien eli lähinnä nelosoluen, lonkeron ja limuviinojen myynnin tavallisissa ruokakaupoissa.

Lakimuutosta edelsi tiukka vääntö eduskunnassa. Esimerkiksi keskustan silloinen kansanedustaja ja entinen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen johtaja Pekka Puska maalaili synkkiä kuvia alkoholinkulutuksen kasvun vaikutuksista suomalaisten hyvinvointiin. THL ennusti kaupan vapauttamisen lisäävän alkoholin kulutusta peräti neljällä prosentilla.

Silloinen, vuoden 2017 sisäministeri Paula Risikko varoitteli myös uudesta alkoholilaista aiheutuu väistämättä merkittävä lisäys poliisien työmäärälle. Erityisesti juoppokuljetusten pelättiin lisääntyvän niin, että ehdotettiin niiden siirtämistä pois poliisilta.

Oman pikarillisensa lakilobbaukseen toi kirkkohallitus, joka arvioi uuden alkoholilain lisäävän terveyshaittoja, sosiaalisia ongelmia ja yhteiskunnallista eriarvoistumista väestöryhmien välillä.

Lakimuutos meni lopulta läpi eduskunnassa äärimmäisen täpärästi äänin 98–94.

Todellisuudessa alkoholin käyttö jäi varsin kauas THL:n ennusteista, mikä puolestaan heikensi laitoksen uskottavuutta. Vapaampi saatavuus ei lisännyt kulutusta, vaikka tuskin oli kulutuksen alenemisen syynäkään.

Alkoholilain muutos ja sen seuraukset osoittavat, että suurimmat muutokset tapahtuvat yleensä ihmisten itsensä tekeminä ilman lakiin perustuvaa sanelua. Vaikka alkoholin haitat ovat edelleen kiistattomia, pitäisi niitä pyrkiä ennaltaehkäisemään muuten kuin alkoholin saatavuutta rajoittamalla.

Alkoholilakeja on Suomessa perinteisesti säädetty tapatissuttelun ja riskikulutuksen määrän suitsimiseksi. Tavallisten normaalikuluttajien kannalta on lopulta täysin samantekevää, voiko viinipullon hankkia ruokakaupasta vai usein samojen seinien sisällä sijaitsevasta Alkosta.

Eurooppalaisittain Suomi on väljennetynkin lainsäädännön aikana yhä edelleen enemmän myyntiä säätelevä kuin sitä mahdollistava yhteiskunta. Suomalainen alkoholikulttuuri näyttää kuitenkin olevan kehittymässä nykyistä eurooppalaisemmaksi. Vajaa vuosi sitten julkaistun laajan tutkimuksen mukaan nuorten juomatavat ovat raitistuneet Suomessa jopa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

Erityisesti merkillepantavaa on se, että suomalaiset nuoret ovat vähentäneet alkoholinkäyttöä ja täysin raittiita nuoria on yhä enemmän, vaikka ruokakaupan hyllyillä houkuttelevien niin sanottujen limuviinojen peloteltiin alkoholisoivat erityisesti nuorisoa.

Toisin näyttää käyneen. THL:n tutkimusten mukaan nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuonna 2019 edelleen. Kiistattomat faktat kertovat siitä, että erityisesti nuoret hallitsevat alkoholinkäytön paremmin kuin vanhemmat ikäluokat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu