Pääkirjoitus: Kriisitietoisuutta puuttuu yhä

Arto Henriksson

Loviisan valtuusto hyväksyi keskiviikkona 7,5 tunnin maratonkokouksessaan ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuoteen 2022 saakka. Kuluvan vuoden noin 10 miljoonan euron alijäämän jälkeen myös ensi vuoden budjetoitiin olevan noin 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Näin siitäkin huolimatta, että ensi vuoden tuloveroprosenttia nostetaan 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin.

Tappioennusteista huolimatta vuoden 2020 talousarvio sekä lähivuosien taloussuunnitelma vaikuttavat nykytilanteeseen nähden optimistisilta, jopa ylioptimistisilta. Taloussuunnitelman saatesanoissa Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom arvioi, että ”jonkin ajan kuluttua vaikuttaviin säästötoimenpiteisiin on ryhdytty, ja tulopuolen pitäisi vahvistua suunnittelukauden loppua kohti, mutta siihen asti velkaantumisaste valitettavasti kasvaa”.

Loviisan säästötoimenpäätökset ovat toistaiseksi olleet melko vaatimattomia. Kahden kyläkoulun ja kahden päiväkodin sulkemisen säästöt lienevät muutamia satojatuhansia. Lisäksi tulopuolen kasvuennusteet perustunevat pikemminkin hurskaisiin toiveisiin kuin tarkempiin tietoihin tulevasta.

Vaikka Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos on jatkossakin Loviisalle tärkeä veronmaksaja, näyttää valitettavan vahvasti siltä, ettei paluuta edellisten vuosien muhkeisiin yhteistöverotilityksiin liene enää paluuta. Toki Fortum maksaa jatkossakin Loviisalle kiinteistöveroa runsaat 3,7 miljoonaa euroa, ja työntekijöidensä tuloverot sekä sälyttää seutukunnalle välilliset veronsa, mutta yhteisöverot todennäköisesti jopa vähenevät nykyisestä.

On syytä nähdä, että Loviisan ja koko Suomen suhteellinen painoarvo Fortumin liiketoiminnassa suorastaan romahtaa tänä vuonna, kun 5,24 miljardin euron liikevaihtoa tehnyt Fortum hankkiutui 78 miljardin liikevaihtoa tekevän saksalaisen Uniper -konsernin pääomistajaksi.

Kaupan myötä Fortumista tulee ylivoimaisesti Suomen suurin yhtiö 84 miljardin euron liikevaihdollaan. Samalla noin 250 miljoonan euron liikevaihtoon yltävän Loviisan voimalaitoksen osuus Fortumin liikevaihdosta putoaa vajaasta 5 prosentista alle 0,3 prosenttiin.

Budjettikeskustelun asetelma oli sikälikin erikoinen, että lattiatasolla valtuutettujen keskuudessa näytti vallitsevan suurempi huoli kaupungin taloudesta kuin metrin korkeammalla kaupungin viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdossa. Monet arvelivat Loviisan ajautuvan tätä menoa lopulta kriisikunnaksi, mutta harvat näyttivät siitä pahemmin välittävän. Ei, vaikka se tarkoittaisi sitä, että päätökset palveluverkosta ja menoleikkauksista tehtäisiin muualla kuin Loviisassa.

"Mitä pidempään ja mitä syvemmälle annetaan alijäämien painua, sitä kipeämpiä ovat myöhemmin pakon edessä tehtävät menoleikkaukset."

Monet rivivaltuutetut väläyttelivät puheissaan yt:iden aloittamista ja lomautuksia sekä organisaation kevennyksiä, kun yleensä tällaiset talouden tasapainottamisesitykset tulevat kaupungin johdon suunnasta.

Kuvaavaa oli, että esimerkiksi kaupungin entinen työsuojeluvaltuutettu, vihreitten Timo Noroviita väläytti jopa kaupungin henkilöstön lomauttamista kahdeksi viikoksi. Myös Mia Aitokari totesi, että säästöjä pitäisi etsiä kaupungin henkilöstön vähentämisestä. Myös rkp:n ryhmäpuheenjohtaja Lotte-Marie Uutinen totesi, että kaupungin henkilöstön määrää ja työnkuvia on tarkasteltava. Sdp:n Pertti Lohenoja totesi, ettei nykystrategialla voida jatkaa. Kokoomuksen Janne Lepolakin viestitti, että vaikeita päätöksiä on pystyttävä tekemään.

Mutta ei. Parin koulun ja päiväkodin sulkemisella ei talouden alamäkeä vielä oikaista. Kriisitietoisuus ei näytä Loviisassa yltävän puheista suunnitelmiin ja tekoihin saakka, vaan tappion tahkoaminen näyttää saavan jatkua. Käyttötaloutta on syytä ryhtyä tasapainottamaan viipymättä, koska mitä pidempään ja mitä syvemmälle annetaan alijäämien painua, sitä kipeämpiä ovat myöhemmin pakon edessä tehtävät menoleikkaukset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu