Pääkirjoitus: Heristelemisiin joulutauko

Arto Henriksson

Joulupyhien lähestyessä kiihtyvät jouluvalmistelut kodeissa eri puolilla Suomea. Joulunvietto on useimmille vanhojen perinteiden vaalimista sekä jo lapsuudenkodissa opittujen joulurituaalien siirtämistä jälkipolville. Lovari kokoaa parhaillaan jouluaaton lehteen tarinoita siitä, mistä tavoista itse kunkin aito joulu tänä vuonna koostuu.

Tavat näyttävät melko perinteisiltä, mutta jotain uutta on kuitenkin joulunviettoon viime vuosina tullut, eikä se ole kovin iloista. Joulutonttujen lisäksi ikkunan takaa pilkistävät nimittäin yhä äänekkäämmin erilaiset ankeuttajat, jotka eivät heristele sormiaan suinkaan tipetiptap-mielellä, vaan haluavat syyllistää joulunviettäjiä monin eri tavoin.

"Suvaitsevaisuuteen kuuluu kuitenkin sallia halukkaille myös perinteisen joulun viettäminen joulukuusineen, kinkkuineen, kaloineen, lahjoineen, joulukortteineen, kirkkoineen ilman turhaa syyllisyyden tunnetta sekä ilmastoahdistusta."

Ankeuttajat muistuttavat, että esimerkiksi joulukuusten kaataminen tuhoaa pelkästään Suomessa noin 1,5 miljoonaa pikkuista hiilinielua ja kiihdyttää samalla ilmaston lämpenemistä, joka puolestaan ajaa maapalloa kohti tuhoa. Jos vaikka pukki ei tulisikaan, niin ilmastonmuutos tulee joka tapauksessa.

Ahdistuksen antoisille apajille on myös jo kiirehtinyt monia rahastajia, jotka myyvät eräänlaisia ilmastoaneita, joilla joulusyyllisyyttä voi hieman keventää esimerkiksi maksamalla 6 euroa Ilmastoapu-yritykselle, joka lupaaistuttaa sillä kaksi kuusentainta Suomessa. Niiden sanotaan kompensoivan melkolailla sen ilmastosynnin, joka pikkukuusen nirhaamisesta on asiakkaalle aiheutunut.

Tiedotusvälineet eri puolilla maapalloa ovat jo pitkään tarjonneet vinkkejä siitä, miten tiedostava kansalainen voi pienentää jouluista hiilijalanjälkeään ja keventää omatuntoaan.

Monet ovat jo luopuneet perinteisistä joulukinkuista, ja jopa kaloista sekä kattaneet joulupöytään pelkästään kasvisruokia. Syynä on usein pelko ilmastonmuutoksesta sekä myös huoli eläinten hyvinvoinnista. Lisäksi useimmissa perheiden ja sukujen joulupöydissä istuu jo vähintäänkin yksi kasvissyöjä tai vegaani. Hekin ansaitsevat joulupöytäänsä kystä kyllä.

Joulukuusen ja lihansyönnin turmiollisuuden lisäksi ilmastoaktivistit kehottavat sosiaalisessa mediassa haastamaan myös joulun kaupallisuuden. Jopa joulukorttien lähettämisen ympäristövaikutuksia on ryhdytty pitämään turhana ympäristökuormituksena.

Radiouutisissa kerrottiin adventtina, että yhä useammat kierrätystä kannattavat käärivät lahjapaperiin käytettyjä tavaroita. Hyvä niin, jos se tuo hyvää joulumieltä lahjan antajalle, ja vielä parempi, jos aidosti jouluiloamyös lahjan saajalle.

Kaiken kukkuraksi esimerkiksi ”Christmas Climate Strike” -liike neuvoo jätteitä synnyttävän rahanhaaskauksen sijaan viettämään jouluna aikaa läheisten kanssa sekä keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Voi siinä olla pukin sylissä piltillä pohtimista kuunnellessa satuilua siitä miksi reki oli jo lähtiessä tyhjä.

Ohjeet ekologisen ja kiertotaloutta vahvistavan hiilineutraalin sekä luonnon monimuotoisuutta edistävän lihattoman ja kuusivapaan joulun viettämiseksi ovat monille tarpeellisia. Ekologinen ja eettinen joulu on useammille myös se ainoa oikea ja hyväksyttävä joulu, joka tuo aidon joulutunnelman ilman ahdistusta ja syyllisyyden tunnetta. Hyvä niin.

Suvaitsevaisuuteen kuuluu kuitenkin sallia kaikille siihen halukkaille myös aivan tavallisen ja perinteisen joulun viettäminen joulukuusineen, kinkkuineen, kaloineen, lahjoineen, joulukortteineen, joulukirkkoineen ilman turhaa syyllisyyden tunnetta sekä ilmastoahdistusta.

Sallikaamme lyhyen joulunajan olla riemun raikkahin aika itse kullekin omalla tavallaan, koska pian sekin on ohi, ja on aika ryhtyä jälleen heristelemään sormea uudenvuoden vieton turmiollisuudelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu