Pääkirjoitus: Helsingin satamaa tarvitaan nyt vetoavuksi

Arto Henriksson

Loviisan satama koki viime viikolla merkittävän takaiskun, kun oli käynyt ilmi suuren asiakkaan Stora Enson päätös siirtää sahatavaraliikenteensä Loviisasta Stevecon hoidettavaksi kilpailevaan KotkaHaminan satamaan.

Pohjois-Afrikkaan; Marokkoon, Tunisiaan ja Algeriaan laivattavat Stora Enson sahatavaraniput ovat muodostaneet merkittävän osan Loviisan sataman liiketoiminnasta ja satamaoperaattorin Lovisa Forwarding&Stevedoringin liiketoimintaa.

Loviisan sahatavaraliikenteestä Stora-Enson osuus on ollut peräti kolmanneksen verran, ja vakavana riskinä on, että samoilla laivoilla ja samoille alueille Pohjois-Afrikkaan tähän saakka kuljetetut muiden asiakkaiden lastejasiirtyymyös Stora-Enson mukana KotkaHaminan satamaan. Kop kop. Toivottavasti ei.

Sopimuksen siirtyminen näyttää tulleen satamalle yllätyksenä, vaikka kilpailu satamien välillä on kovaa ja sopimukset ovat määrävälein katkolla. Yhtiö ilmoittikin aloittavansa 20 työntekijää käsittävät yt-neuvottelut lomautuksista. Yt-neuvottelut koskevat lähes puolta yhtiön työntekijöistä.

Stora-Enson menetys uhkaa kääntävän kasvu-uralle saadun Loviisan sataman hyvän rahtikehityksen ja kannattavuuden jälleen laskusuuntaan ainakin lyhyellä tähtäimellä. Vielä viime vuoden helmikuussa Loviisan satama kertoi, että sen liikennemäärät kasvoivat toista vuotta peräkkäin. Silloin kokonaistavaraliikenne vuonna 2018 oli 756 000 tonnia, mikä on peräti +14 prosenttia edellisvuotta enemmän ja kasvu näytti jatkuvan. Myönteinen pöhinä näkyi ja kuului satama-alueelta, ja satama ilmoitti jakavansa yhteensä 100 000 euroja osinkoja omistajilleen Helsingin satamalle ja Loviisan kaupungille.

Satamien väliseen kilpailuun liittyviä riskejä on ilmassa muitakin. Jo joulukuussa VR Transpoint hehkutti yhdessä Hangon kaupungin kanssa Suomen uusimman transitosataman avaamista Koverhariin, jossa siperialaisen antrasiitin laivaaminen eurooppalaisille terästehtaille oli alkanut. Koverharin sataman tavoitteena on päästä jo tänä vuonna 1,5 miljoonan tonnin hiilimääriin. Se tarkoittaisi 2-3 siperialaista hiilijunaa joka vuorokausi.

Koverharin hiilisatama kilpailee suoraan Loviisan sataman kanssa hiilikuljetuksista. Suomen eteläisimmässä niemessä sijaitsevan suojaisan Koverharin sataman etuna on yleensä helpot jääolot ja riittävät maa-alueet sataman ympärillä sekä näköpiirissä oleva Hanko-Hyvinkään radan sähköistyshanke.

"Katseet kohdistuvat nyt erityisesti suurimpaan omistajaan Helsingin satamaan, josta suunnasta toivottiin osakekaupan myötä saatavan markkinointi- ja logistiikkaosaamista sekä muskeleita tavaraliikenteen kasvattamiseksi."

Loviisan satamalla ja sen toimijoilla sekä erityisesti sataman omistajilla on nyt vakavan pohdinnan paikka. Miten saada nyt edessä olevat rahtitonnien ja eurojen menetykset korvattua. Vilja- ja sementtikuljetusten kasvattaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan muitakin uusia asiakkuuksia. Kiertotaloustuotteiden tonnimäärät ovat olleet kasvussa, mutta bulkkiliikenteen katteet ovat perinteisesti matalia. Eniten kaivattaisiin ehkä uusia kappaletavara- ja irtolastilaivauksia.

Loviisan satamalla ja esimerkiksi sataman naapurissa sijaitsevissa suurissa konepajahalleissa olisi erinomaiset mahdollisuudet toimia korkean teknologian kokoonpanotiloina.

Katseet kohdistuvat nyt erityisesti suurimpaan omistajaan Helsingin satamaan, josta suunnasta toivottiin osakekaupan myötä saatavan markkinointi- ja logistiikkaosaamista sekä muskeleita tavaraliikenteen kasvattamiseksi. Sen omistamat Helsingin satamat ovat täystyöllistettyjä, ja toivottavasti se voisi tarjota joillekin asiakkailleen Loviisan sataman joustavia palveluita ruuhkattomien liikenneyhteyksien ääreltä.

Loviisan satamassaon useasti selvitetty myös säännöllisen laivareitin avaamista Kundan satamaan. Tuoreimman Euroopan unionin rahoittaman Interreg Central Baltic -ohjelmaan kuuluvan selvityksen pitäisi valmistua 31.5.2020 mennessä. Toivottavasti selvitys on sataman kannalta positiivinen ja hanke etenee toteutukseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu