Pääkirjoitus: Huoltosuhde huolestuttaa

Viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön Kuntien tilannekuva -raportti kertoo karua kieltään Suomen kuntien talousahdingosta. Kuntalaisten ikääntymisen, syntyvyyden laskun ja sisäisen muuttoliikkeen yhteisvaikutukset lisäävät kuntien välisiä eroja tulevina vuosina ja vuosikymmeninä entisestään.

Nykyisin noin joka viides ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 jo joka neljäs Suomen asukas on joko helsinkiläinen, espoolainen tai vantaalainen. Pääkaupunkiseudun väestön arvioidaan kasvavan viidenneksellä eli noin 224 000 asukkaalla.

Tällä hetkellä alle 5 000 asukkaan kuntia on nyt 123, ja niissä asuu vain kuusi prosenttia maan asukkaista. Vuoteen 2040 mennessä niiden yhteenlasketun asukasluvun ennustetaan putoavan viidenneksellä eli noin 75 000 asukkaalla. Lähes samassa suhteessa putoavat myös kuntien verotulot sekä mahdollisuudet järjestää jäljelle jääville kuntalaisille lakisääteiset palvelut.

Raportin julkistustilaisuudessa kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) korosti kansalaisten yhtäläistä oikeutta saada palveluja asuinpaikasta riippumatta. Ainakin teoriassa kuntalaisten täytyy saada esimerkiksi terveyspalveluja, perusopetusta ja vanhuuden hoivaa asuivatpa he missä päin Suomea tahansa.

Käytännössä näin on yhä harvemmin, ja kuntien tilannekuvaraportti kertookin varsin selkeästi voimakkaasta kuntien eriytymiskehityksestä. Osa kunnista selviää ja jopa menestyy. Etenkin pääkaupunkiseutu ja suuremmat kaupungit keräävät nuoria ja lapsiperheitä sekä tekevät vuosittain ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Suurin osa Suomen kunnista painii kuitenkin yhä synkkenevän ongelmavyyhdin kanssa. Raportin mukaan eriytymiskehitys on johtamassa tilanteeseen, jossa voi olla aiempaa vaikeampi varmistaa, että kaikilla kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään.

Kuntakentän ongelmavyyhti on monisäikeinen. Kyse ei ole pelkästä kuntien taloudesta, vaan monista samanaikaisista haasteista, jotka sysäävät kunnan kehitystä kielteiseen suuntaan.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa voi vuonna 2040 olla peräti 44 kuntaa, joissa yli 65-vuotiaita eläkeikäisiä on enemmän kuin työikäistä väestöä. Vuonna 2018 tällaisia kuntia ei ollut vielä yhtään.

Myös Loviisan väestörakenteen kehitysennuste näyttää huolestuttavalta. Vielä vuonna 2018 Loviisan huoltosuhde oli 49, mutta vuonna 2040 sen ennustetaan vajoavan lukemiin 72. Se tarkoittaisi, että 100 työssä käyvää kohden Loviisassa olisi 72 vanhusta.

Lapinjärven nykyinen huoltosuhde on 52 ja vuoden 2040 ennuste on 67. Pyhtään lukema on nyt 44 ja ennuste 63. Asiantuntijoiden mukaan kuntatalouden haasteet kasvavat, kun huoltosuhde ylittää 50, ja tilanne on kriittinen sen ylittäessä 80.

Helppoja ratkaisuja huoltosuhteen korjaamiseksi ei ole näköpiirissä. Jos syntyvyys saataisiin nousuun, se vaikuttaisi hitaasti, eikä edes työperäinen maahanmuutto pysty korjaamaan koko maan huoltosuhdetta, vaikka paikallisesti se voisikin olla ratkaisu joidenkin kuntien ongelmiin.

Väestökasvun saamiseksi tarvitaan tietenkin uusia työpaikkoja, mutta nekään eivät yksin riitä pitämään nuorta, työssäkäyvää sukupolvea Loviisan seudulla, vaan tarvitaan myös muita yksilöllisiä vetovoimatekijöitä. Sellaisia voivat koulujen lisäksi olla esimerkiksi hyvät urheilu- ja kulttuuripalvelut sekä vaikkapa ravintolatarjonta.

Asuntomessut ovat Loviisalle historiallinen mahdollisuus kääntää huoltosuhde-ennusteet paremmaksi ja markkinoida kaupunkia noin 200 000 messuvieraalle, joista monet ovat myös potentiaalisia muuttajia. Esimerkiksi Loviisan liikuntahallitilanne pitäisi siihen mennessä saada muutettua häpeäpilkusta vetovoimatekijäksi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut