Loviisan kaupunginhallitus hylkäsi Perinnekeskus Kuggomin kiinteistöjen oston äänin 1-8

Kaupunki halajaa Kuggomin perinnekeskusta itselleen. Arkisto/Juha Perämäki

Arto Henriksson

Loviisan kaupunginhallitus päätti maanantai-iltana hieman yllättäen, että Loviisan kaupunki ei ostakaan Perinnekeskus Kuggomin kiinteistöä kaupungin omistukseen.

Kaupunginjohtajan hallitukselle esittämän ehdotuksen vastaisesti jäsen Paula Siljander esitti vastaehdotuksena, että kaupunki ei osta Kuggomin kiinteistöä. Myös kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Arja Isotalo ilmoitti, että SDP:n ryhmä ei kannata kiinteistön ostoa.

Jäsen Juha Karvonen (kok) ehdotti asian palauttamista jatkovalmisteluun, jossa tulee selvittää rakennusten nykyinen kunto, nykyiset ylläpitokustannukset, purettavan koulutustilan purkukustannukset, rakennusten korjaus- ja parannuskustannukset, myyntiin sopivien rakennusten osalta arvio myyntihinnasta sekä nykyiset sopimukset vuokralaisten kanssa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén (Rkp) kannatti jäsen Juha Karvosen palautusehdotusta. Ehdotusten jälkeen kaupunginhallitus piti neuvottelutauon, jonka jälkeen äänestettiin palautusesityksestä, jota kannattivat neljä jäsentä eli Karvonen, Uutinen, Karlsson ja Heijnsbroek-Wirén, ja asian käsittelyn jatkamisesta, jota kannattivat viisi jäsentä eli Isotalo, Skogster, Liljestrand, Kekkonen ja Siljander. Eli käsittelyä jatkettiin.

Jatkokäsittelyssä kaupunginhallitus päätti äänin 1 - 8 hyväksyä kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan Arja Isotalon jo aiemmin Siljanderin mainitseman vastaehdotuksen Kuggomin kiinteistökaupan hylkäämisestä. Hylkäämisen kannalle asettuivat kahdeksan jäsentä eli kaupunginhallituksen jäsenet Isotalo, Karvonen, Uutinen, Karlsson, Liljestrand, Skogster, Kekkonen ja Siljander.

Kiinteistökaupan tekemisen puolesta äänesti lopulta vain kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wiren. Eli Loviisan kaupunki ei näillä näkymin osta Kuggomin kiinteistöjä omistukseensa.

Alun perin kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blomin ehdotuksen mukaan kaupungin piti ostaman noin 54 000 neliömetrin suuruisen kiinteistön 20 000 eurolla. Rahat oli tarkoitus ottaa ehdotuksen mukaan talousarvion kohdasta demokratiapalvelut/maanhankinta.

Perinnekeskus Kuggomin verkkosivujen mukaan "Perinnekeskus Kuggomilla on pitkät perinteet. Yli sadan vuoden ajan, vuodesta 1905 vuoteen 2014, se toimi kansanopistona nimellä Östra Nylands folkhögskola, mutta perinteet juontavat juurensa sitäkin kauemmas. Kuggomskolan, eli Kuggomin koulu, oli osa maatamme 1800-luvun puolivälistä eteenpäin leimaavaa kansallista herätystä. Näin myös itäisellä Uudellamaalla. "

Verkkosivujen mukaan "Östra Nylands folkhögskola toimi aluksi tilapäisissä tiloissa, jotka koulu sai vapaasti käyttöönsä Bildande Nöjen-yhdistykseltä, joka jo vuosisadan vaihteessa rakensi itselleen oman talon. Koulun nykyinen jugendtyylinen päärakennus rakennettiin vuonna 1910. Päärakennusta lähimpänä olevat rakennukset tulivat hieman myöhemmin: kutomo/tekstiilitalo vuonna 1927 ja rehtorin asunto, nykyinen deko-talo, vuonna 1937."

"1960- ja 1970-luvulla suunniteltiin päärakennuksen purkamista, mutta se pelastui ja peruskorjattiin 1980-luvulla. Tyttöjen asuntola rakennettiin 1950-luvulla ja poikien asuntola, n.k. lättähattu, 1970-luvulla. Jälkimmäinen on pitkään ollut käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Venehalli on uusin ja se rakennettiin 2004-2005 EU-rahoituksen turvin. Tämän lisäksi alueella on muutamia muita pieniä rakennuksia."

Perinnekeskus Kuggomin hallituksessa istuu nykyisiä ja entisiä valtuutettuja ja luottamushenkilöitä. Puheenjohtajana toimii Camilla Stjernvall, varapuheenjohtajana Mia Aitokari ja jäseninä Thomas Rosenberg (sihteeri), Ann-Lis Udd (rahastonhoitaja), Henrik Mickels, Nina Wiklund ja John Stenberg.

Linkki: Perinnekeskus Kuggomin suomenkielisille kotisivuille.

Linkki: Kaupunginhallituksen esityslistan Kuggom-sivulle.

Perinnekeskus kaupungille? – Kiinteistöllä on myös purettavia taloja, joiden purkukustannus on merkittävä

Puuveneissä ”pientä laittoa” – Kuggomissa meneillään korjauskurssi

Minä ja Suomenlahti Veneenveistäjä Allan Savolainen kunnosti kollegojensa kanssa 7 vuotta yhtä ainoaa purjevenettä – miljoonia maksaneessa korjauksessa ei tingitty laadusta

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.