Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Ongelmanuorten hätä syveni

Viime torstain lehden pääkirjoituksessa iloittiin alkoholin kulutuksen pienenemisestä erityisesti nuorten keskuudessa. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille viime vuoden lopulla tehdyn tutkimuksen perusteella nuorten raitistuminen jatkuu: 31 prosenttia ei käytä alkoholia lainkaan ja yhä harvempi tupakoi.

Sosiaalisessa mediassa monet arvelivat sen johtuvan siitä, että erityisesti nuoret ovat ryhtyneet alkoholin sijaan käyttämään huumeita. Viime vuoden lopulla julkaistun THL:n raportin mukaan nuorten raitistuminen on jatkunut, mutta kannabiskokeilut ovat lisääntyneet.

THL:n mukaan vuonna 2019 yhdeksäsluokkalaisista pojista 13 prosenttia ja tytöistä 9 prosenttia oli joskus elinaikanaan kokeillut kannabista, kun vuonna 2015 luvut olivat 10 ja 7 prosenttia. Kolme prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista.

THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo selitti kuitenkin tutkimuksen julkistamisen yhteydessä, että ”usein esitetty näkemys, että lisääntynyt kannabiksen käyttö voisi johtua alkoholinkäytön vähenemisestä, ei näytä pitävän paikkaansa ainakaan alaikäisillä nuorilla”. THL:n mukaan kannabiksen käyttö on koko seurantajakson ajan ollut yleisempää juuri alkoholia käyttävillä ja erityisesti säännöllisesti humalaan juovilla kuin raittiilla.

Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan ainakin kerran huumeita kokeilleita perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaita oli Loviisassa 8,9 % eli hieman enemmän kuin maassa keskimäärin.

THL:n toisen, viime perjantaina julkistetun, tutkimuksen mukaan huumeita ongelmallisesti käyttävien 15–24-vuotiaiden määrä on kasvanut. Kyseiseen ikäryhmään kuuluvista amfetamiineja ja opioideja käyttää 1,1–1,4 prosenttia. Ongelmakäytöllä tarkoitetaan sitä, että käytöstä on aiheutunut vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Näyttää siis siltä, etteivät kannabis tai muut huumeet ole korvanneet alkoholia, vaan on tulleet alkoholin rinnalle. Samaan aikaan sekä alkoholia että huumeita käyttävien ongelmaisten nuorten ahdinko ja hätä ovat entisestään syventyneet.

THL:n mukaan ongelmakäytön lisääntyminen aiheuttaa painetta myös päihdepalvelujen kehittämiselle. Uusia, matalan kynnyksen palveluja tarvitaan yhä enemmän. THL:n asiantuntija ehdotti esimerkiksi valvottuja huumeiden käyttöhuoneita eli piikityshuoneita, jollaisia on eri puolilla maailmaa satakunta.

Suomen lainsäädäntö ei piikityshuoneita ainakaan vielä mahdollista, mutta Helsingin kaupunginhallitus jätti vuoden 2019 huhtikuussa valtioneuvostolle esityksen piikityshuoneet sallivan erillislain säätämisestä.

Ajatus piikityshuoneista jakaa mielipiteitä. Niiden arvellaan madaltavan kynnystä huumeiden käytölle. Toisaalta ne madaltaisivat todennäköisesti myös huumeongelmaisten kynnystä saada apua ongelmiinsa.

Piikityshuoneet saattavat tulla tarpeeseen ehkä suurimmissa kaupungeissa, mutta Loviisan kaltaiseen pikkukaupunkiin niitä tuskin tarvitaan. Vakavimmassa päihdekoukussa olevien nuorten tavoittamista tulisi kuitenkin tehostaa ja hoitoon pääsyn kynnystä madaltaa myös Loviisan seudulla.

Nuorten päihdeongelmien hoitamisessa laaja yhteistyö poliisin, kaupungin sosiaali- ja päihdetyöntekijöiden sekä koulujen kanssa ja etenkin vanhempien kanssa on tärkeää. Loviisan seudulla tämä yhteistyö näyttäisi toimivan varsin hyvin. Esimerkkinä viime marraskuussa poliisin Harjurinteen koululla järjestämä vanhempainilta, jossa käsiteltiin seutukunnalla liikkuvia huhuja paikallisesta huumetilanteesta.

Vanhempien arvostaman tilaisuuden tarkoituksena oli antaa tietoa päihteistä ja herätellä vanhempia siihen, että huumeet yleistyvät jatkuvasti eikä enää voi ajatella, että asia ei koske minua. Ruususen unesta on syytä herätä Loviisassakin.

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet