Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Hulevesilaskut jakavat mieliä

Loviisan kaupungin lähettämiä hulevesimaksulaskuja on viime- ja tällä viikolla putoillut jälleen loviisalaisten postiluukuista. Loviisassa maksun piirissä on noin 4600 asemakaava-alueella sijaitsevaa rakennettua kiinteistöä.

Monet ovat hämmästelleet sadevesien ja muiden valumavesien johtamisesta lähetettyä laskua, joka pienimmillään on Loviisassa 47 euroa ja suurimpien teollisuuskiinteistöjen yli 10 000 neliömetrin tonteilta 951,74 euroa.

Hulevesimaksun käyttöönotto liittyy vuonna 2014 voimaan tulleeseen lakimuutokseen, joka oikeutti kunnat perimään hulevesimaksun sade- ja sulamisvesien poistokustannuksista kiinteistöjen omistajilta. Sitä ennen valumavesien poistamisen kustannukset katettiin jätevesimaksuilla ja verovaroin, joka kustannus kohdistui käytännössä kaikkiin kuntalaisiin myös taajamien ulkopuolella, jossa sadevesiviemäreitä ei edes ole, vaan sade- ja sulamisvedet valuvat maastoon.

Vuoden 2018 syyskuussa Loviisan kaupunginvaltuusto vahvisti hulevesialueiden kohdistuskartat, ja määräsi, että hulevesimaksut laskutetaan vain asemakaava-alueilla sijaitsevilta kiinteistöiltä. Päätös oli yksimielinen. Samalla hulevesiverkosto siirrettiin vesiliikelaitoksen taseesta suoraan kaupungin taseeseen, mutta vesiliikelaitos huolehtii edelleen verkoston operoinnista.

Hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu voidaan kohdistaa kaikille kaupungin hulevesien alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille ilman erillistä sopimusta kaupungin tai vesiliikelaitoksen kanssa.

Hulevesimaksu on myös jälleen ylimääräinen veroluonteinen maksu, joka lisää jo ennestään korkeita asumisen kustannuksia Loviisassa. Hulevesimaksu perustuu kuitenkin ainakin löyhästi aiheuttamisperiaatteeseen eli ne, jotka palvelua saavat, siitä myös maksavat.

Ainakin teoriassa. Monet kokevat nimittäin maksavansa turhasta. Erityistä hämmennystä on syntynyt niiden kiinteistönomistajien keskuudessa, jotka kokevat, etteivät tontille satavat vedet valu mihinkään tai ainakaan sadevesiviemäriin, vaan imeytyvät suoraan maaperään.

Asvaltoiduilla keskustojen alueilla hulevesijärjestelmä on välttämätön, jotta rankkasateiden ja lumen sulamisen vedet saadaan tehokkaasti pois kaduilta eivätkä ne aiheuta vesivahinkoja rakennuksille. Asemakaava-alueiden sisällä on silti runsaasti kiinteistöjä, joiden hulevedet katoavat rankkasateillakin ehtimättä hulevesiverkostoon.

Tapausten kirjo on laaja, ja joissakin tapauksissa kritiikki on täysin aiheellista. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa kiinteistönomistajat kuvailevat kuinka sadevedet valuvat yleiseltä tieltä pikemminkin omalle tontille ja imeytyvät maaperään tai pahimmillaan aiheuttavat vesivahinkoja ja kosteutta kellareihin. On täysin ymmärrettävää, että sellaisen kiinteistön omistaja ei ainakaan mielellään maksa hulevesilaskua.

Uudessa hulevesien maksujärjestelmässä ja hulevesiverkostossa on edelleen yksittäisiä valumavikoja, jotka on syytä korjata. Jos asemakaava-alueella kaupungin kadulta valuu vesiä kiinteistön tontille, ei oikea ratkaisu ole maksun poistaminen, vaan hulevesijärjestelmän korjaaminen pikaisesti niin, että ongelmat saadaan ratkaistua. Varsinkin, kun ilmastonmuutoksen sanotaan kasvattavan rankkasateiden ja valumavesien määriä.

Kaupungin ja varsinkin vesiliikelaitoksen työmäärät ja kiireet ovat kuitenkin monasti sitä suuruusluokkaa, ettei hulevesijärjestelmän korjauksia välttämättä kovin nopeasti ehditä toteuttamaan. Olisi kohtuullista, että tällaisten ilmiselvien ongelmakiinteistöjen omistajat vapautettaisiin hulevesimaksusta toistaiseksi, kunnes hulevedet saadaan kulkemaan oikeaan suuntaan heidänkin tontilla. Se alleviivaisi hulevesien maksujärjestelmän hyväksyttävyyteen liittyvää aiheuttamisperiaatetta ja vahvistaisi myös maksun hyväksyttävyyttä.

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet