LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipide: Tolkkua susikiistoihin

Maatalous ja ekologinen karjankasvatus kärsii susien läsnäolosta. Marjanpoiminta, sienestäminen ja liikkuminen luonnossa muuttuu varalliseksi, kun sutta pidetään ihmishenkeä arvokkaampana, kirjoittaja pohtii. Kuva on Ähtärin eläinpuistosta.

Päivi Liimatainen

Mielipiteeni sudenhoitosuunnitelmasta on selvä: Sitä ei voida puolustaa faktoilla. Se perustuu romanttiseen käsitykseen luonnosta. Suden rauhoittaminen Suomessa ja sudenhoitosuunnitelma on monella tavalla suuri virhe, joka tulee aiheuttamaan ristiriitoja ja kuluja pitkään tulevaisuuteen.

Luonto on ollut olemassa ennen ihmistä ja se tulee aina pärjäämään muodossa tai toisessa. Toinen voi olla ihmisen kohtalo, jollei hän ymmärrä mitä pitää vaalia ja suojata. Nyt susikanta hyväksytään ja jopa varjellaan, vaikka tämä aiheuttaa lisää ympäristön kuormitusta ja kuluja (koulukyydit, kotieläimen aitaukset, susien liikkeiden seuranta ja ulosteiden DNA määritykset, valistustilaisuudet) ja suden meille antama hyöty on todella kyseenalainen.

Kerran eräs poliitikko puolusti susia väittämällä niiden pienentävän hirvikantaamme ja täten vähentävän hirvikolareita. Herää kysymys, paljonko susia tarvittaisiin, jotta liikenneturvallisuus paranisi? Eikös hirvikannan pitäminen sopivan suurena ole metsästäjien tehtävä?

Nyt siivilöidään hyttysiä ja niellään kameleita. Yhdelläkään nisäkkäällä ei ole ratkaisevaa roolia ekosysteemissä. Tärkeimpiin organismeihin kuuluvat hyönteiset, eritoten mehiläiset. Yksittäisiä lajeja ovat syntyneet ja hävinneet, mutta suurin uhka luonnon nykyiselle tilalle on ihmiskunnan kasvu, rakentaminen ja ylenpalttinen kuluttaminen, liikenneväylät, ilman ja vesistöjen saastuminen jne. Susien levittäytyminen aikaisemmin susivapaille alueille ei poista näitä uhkia, vaan päin vastoin, pahentaa tilannetta. Susi ei kuulu tämän päivän Suomeen.

Maatalous ja ekologinen karjankasvatus kärsii susien läsnäolosta. Marjanpoiminta, sienestäminen ja liikkuminen luonnossa muuttuu varalliseksi, kun sutta pidetään ihmishenkeä arvokkaampana. On vain ajan kysymys, milloin tulee ensimmäinen ihmisuhri jos nykyinen linja saa jatkua. Viittaaminen liikenteen aiheuttamiin kuolemantapauksiin ei ole relevantti; emme pärjää ilman liikennettä. Mutta emme tarvitse susia. Ainoastaan virkamiehet ja muutamat luonnonharrastajat hyötyvät sudesta.

Jan-Erik Ingvall, agronomi ja luonnon tilasta huolestunut

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet