Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Loviisa on kuntafuusion voittaja

Ensi yönä rakettien paukkuessa tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta Loviisan seudun neljän kunnan historiallisesta yhdistymisestä ja uuden Loviisan perustamista. Tämän lehden sisäsivuilla kerrataan värikkäiden ja dramaattisten käänteiden tuloksena tapahtuneen kuntafuusion eri vaiheita ja aikalaisten arvioita onnistumisesta.

Arvioita Loviisan kuntafuusion kannattavuudesta ja onnistumisesta leimaa vahvasti se, arvioiko niitä entisen Loviisan asukkaana vai entisten liitoskuntien Pernajan, Liljendalin tai Ruotsinpyhtään näkökulmasta. Kaikkien entisten liitoskuntien lakkauttaminen ja uuden Loviisa-nimisen kaupungin perustaminen oli vain symbolinen silmänkääntötemppu, mutta silti tarpeellinen ele pienten fuusiokuntien suuntaan.

Vanhalle Loviisalle ja loviisalaisille kuntafuusio oli monella tapaa positiivinen ratkaisu varsinkin, kun vielä valmisteluvaiheessa oli todellinen riski, että Pernaja tai ainakin sen läntiset alueet Koskenkylästä länteen olisivatkin liittyneet Porvooseen.

Loviisan seudun kuntafuusiossa oli kielipolitiikka vaikuttavana tekijänä, vaikka monet pitivät sitä tavallisena paikallispatriotismina. Rkp:n suvereenisti hallitsema Pernaja ei silti ollut yksimielisesti liittymässä Loviisaan, vaan osa hamusi Porvoon suuntaan. Rkp:ssä nähtiin, että ajautuminen osaksi Suur-Porvoota, heikentäisi puolueen suhteellista asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia aluetta koskeviin päätöksiin. Nyt Rkp:llä on Loviisan valtuustossa ehdoton enemmistö, joka ei tietenkään ole suora seuraus fuusiosta, mutta ilman Pernajan ja Liljendalin liittymistä sekä Lapinjärven poisjäämistä se tuskin olisi ollut kovin todennäköistä.

Kielikysymys lienee ollut ratkaiseva myös siinä, ettei Lapinjärvi halunnut osaksi uutta Loviisaa, vaikka sitä voimallisesti kannattivat etenkin kunnan eteläiset kylät, joista on lähes suora näköyhteys Loviisan kirkkoon. Sen sijaan esimerkiksi Porlammin ja Kimonkylän suunnassa Loviisa-fuusiota vastustettiin melko selkeästi.

Mielipiteiden jakolinja kulki suurin piirtein kuutostien kohdalla pohjoisten kylien enemmistön vastustaessa fuusiota. Ei ole salaisuus, että lapinjärveläisten suomenkielinen enemmistö ei halunnut osaksi Rkp:n hallitsemaa Loviisaa.

Myös Ruotsinpyhtään pohjoisissa ja koillisissa kylissä karsastettiin Loviisaa, mutta vastahankaisesta ”nonoliskosta” päästiin, kun Ruotsinpyhtäästä irrotettiin ”Vastilan-Haaviston hännäksi” kutsutut alueet ja liitettiin ne Pyhtääseen. Hännätön ”sisilisko” päätti täpärästi liittyä Loviisaan puheenjohtajan ratkaistessa äänten mentyä tasan. Sitä moni ruukkilainen katuu.

"Nyt on syytä keskittyä uuden Loviisan elvyttämiseen, jotta edes se voisi säilyä pitkään itsenäisenä."

Nyt, 10 vuoden kuluttua fuusiosta, on nähtävissä, että pienten kuntien palveluita on jo karsittu kovalla kädellä tai keskitetty vanhan Loviisan alueelle. Näyttää siltä, että eniten palveluitaan on menettänyt Ruotsinpyhtää, ja parhaiten on puolensa ehkä pitänyt entinen Pernaja. Osin taustalla lienee Koskenkylän alueen asukasmäärän kasvu, jonka seurauksena esimerkiksi liikenneväylien, koulun, valaistuksen ja muun infran rakentamiseen on sinne panostettu enemmän kuin Ruotsinpyhtään alueelle. Tosin Koskenkylän terveysaseman säilyminen on jo lähivuosina taas vaakalaudalla.

Vaikka yli 10 vuotta sitten kannatin ja kannatan edelleen myös Lapinjärven liittymistä Loviisaan, on rehellisyyden nimissä myönnettävä, että Lapinjärvi on pystynyt päättämään itse ja pystyy ehkä jatkossakin säilyttämään ison osan niistä palveluista ja panostuksista, jotka vanhat fuusiokunnat ovat jo tyystin menettäneet.

Kirjastojen, koulujen ja kunnallisten toimintojen lisäksi asukkaiden arvioissa korostuvat pienemmät hankkeet ja puutteet, kuten katuvalot, uimalaiturit, pukukopit sekä lukuisat muut investoinnit ja korjaushankkeet, joista aiemmin voitiin päättää paikallisemmin itse. Paluuta entiseen ei liene, joten nyt on syytä keskittyä uuden Loviisan elvyttämiseen, jotta edes se voisi säilyä pitkään itsenäisenä.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta 2020 kaikille Loviisan Sanomien lukijoille ja tukijoille!

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet