Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Valitusoikeutta syytä arvostaa

Loviisan kaupunginhallitus käsitteli eilisiltana tilaamaansa selvitystä kaupunkiin kohdistuneiden asiakirjapyyntöjen ja valitusten määristä sekä niiden aiheuttamista työmääristä kaupungin työntekijöille.

Selvityksen mukaan meneillään olevan valtuustokauden ensimmäisen puolikkaan eli 1.6.2017 - 31.5.2019 välisen kahden vuoden aikana Loviisan kaupungista on tehty ainakin 170 kantelua, oikaisupyyntöä ja muuta valitusta sekä yli 70 asiakirjapyyntöä ja jonkin verran muita tietopyyntöjä. Valitusten ja asiakirjapyyntöjen määrä kuulostaa tietenkin paljolta, sillä se tarkoittaa enemmän kuin yhtä valitusta tai asiakirjapyyntöä per jokainen arkipäivä.

Kaupunki on arvioinut, että niihin vastaamiseen on kulunut ainakin 1577 tuntia eli yhteensä noin 42 henkilötyöviikkoa. Käytännössä se puolestaan tarkoittaa, että niiden käsittelyyn kuluu yhden henkilötyövuoden työvoimaresurssi per vuosi.

Valitusten ja asiakirjapyyntömäärien kartoittaminen sekä niiden aiheuttaman työmäärän arviointi on resurssienohjauksen kannalta tarpeellinen ja mielenkiintoinenkin selvitys. Herkemmällä alueella liikutaan kun, selvityksessä paljastetaan myös se erikoinen tieto, että useimpien kaupungin saamien asiakirjapyyntöjen taustalla on kolme aktiivista kaupunkilaista, jotka ovat laatineet yhteensä 63 prosenttia kaikista virallisista asiakirjapyynnöistä.

"Rivien väleistä näyttää siltä, että ainakin viranhaltijat kokevat kantelu- ja valitustehtailun sekä toistuvat asiakirjapyynnöt tarpeettomiksi ja tahallisiksi kiusanteoiksi."

Sanomattakin on selvää, että on olemassa jonkinmoinen riski, että kaupungin laatima selvitys valituksista ja kanteluista poikii kantelun, vaikkei aktiivisten kantelijoiden ja asiakirjapyytäjien nimiä selvityksessä mainitakaan.

Siitä kertooko kanteluiden, valitusten ja oikaisupyyntöjen suuri määrä kolmen aktiivikantelijan - sanotaan nyt vaikka - erikoisesta harrastuksesta vaiko Loviisan kaupungissa vallitsevasta - sanotaan nyt vaikka - huonosta hallintokulttuurista, lienevät osapuolet arvatenkin vastakkaista mieltä.

Vaikka sitä ei selvityksessä suoraan sanota, niin rivien väleistä näyttää siltä, että ainakin viranhaltijat kokevat kantelu- ja valitustehtailun sekä toistuvat asiakirjapyynnöt tarpeettomiksi ja tahallisiksi kiusanteoiksi.

Oli niin tai näin, niin kyseessä on kaupungin ja viattomien kaupunkilaisten kannalta joka tapauksessa kallis ja haitallinen asetelma, joka olisi syytä saada tavalla tai toisella normalisoitua.

Kaupungin selvityksessä kerrotaan, että kaupungin johto on yrittänyt saada keskusteluyhteyttä näihin kolmeen nimeltä mainitsemattomaan kantelijaan, ja "tarjonnut heille apua laajan huolestuneisuuden ja tyytymättömyyden hälventämiseksi, mutta toistaiseksi onnistumatta."

Asiaa eilen hallitukselle esitellyt kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom otti selvityksessä myös itse "lusikan kauniiseen käteensä" toteamalla, että kaupunki pyrkii edelleen vastaamaan asiakirjapyyntöihin ja valituksiin pikimmiten, ja aina määräajan sisällä, ja kaupungin asiakirjahallintaa kehitetään jatkuvasti. Se ei sinänsä ole paljon vaadittu eikä luvattu, vaan laissa määrätty viranhaltijain velvollisuuskin.

Valitettavasti kaupungin selvityksestä puuttuu ehkä yksi olennaisimmista tiedoista eli se kuinka suuri osa esimerkiksi kolmen aktiivivalittajan kanteluista ja valituksista on ollut perusteltuja sekä mennyt läpi ja kuinka moni on ollut aiheeton suutari. Jälkimmäisiä on todennäköisesti selvästi enemmän, mutta monia aiheellisiakin valituksia on ollut.

Kansalaisen valitusoikeus on tärkeä asia, joka perustuu lakiin. Samoin oikeus saada kopio julkisista asiakirjoista. Ottamatta kantaa kolmikon valitustahtiin, on hyvä muistaa, että oikeus kanteluun ja valitukseen ovat demokraattisen ja läpinäkyvän kansanvallan arvokkaimpia peruspilareita. Siihen jokaisella kansalaisella on oikeus tukeutua, mutta jonka juurella ei kenenkään aiheettomasti pidä käydä tarpeillansa.

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet