Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Hyljekanta pompsahti rajusti

Luonnonvarakeskuksen ilmoitus vuoden 2019 hyljelaskentojen tuloksista kertoi harmaahyljekannan rajusta kasvusta Suomen merialueilla. Kuluvan vuoden kesällä tehdyissä lentolaskennoissa Itämeren alueella nähtiin yhteensä 38 121 harmaahyljettä, joista Suomen merialueella oli noin 14 200 yksilöä. Laskennoissa Itämerellä nähtyjen hallien määrä on pysynyt useita vuosia noin 30 000 yksilössä, mutta nyt määrä oli pomsahtanut kertaheitolla lähelle 40 000 yksilöä.

Ehkä ei ole yllätys, että Luonnonvarakeskuksen ja ammattikalastajien edunvalvojien tulkinnat uusimmista laskentatuloksista ovat osin toisistaan poikkeavia. Luken mukaan laskentakannan kasvu lähelle 40 000 yksilöä selittyy todellisen kannan kasvun lisäksi myös viime kevään hyvillä laskentaolosuhteilla. Tuolloin aiempaa suurempi osa halleista oli Luken mukaan näkyvissä luodoilla.

"Tuontikalan osittainenkin korvaaminen kotimaisella viljely- ja luonnonkalalla toisi rannikkoalueelle satoja työpaikkoja"

Luken arvion mukaan parhaimmissakin olosuhteissa hylkeistä nähdään joskus vain 60 ja parhaimmillaankin vain noin 80 prosenttia todellisesta kannasta. Eli, jos viime kesänä Itämeren hylkeistä nähtiin 80 prosenttia, olisi hallien todellinen lukumäärä arviolta noin 47 650 yksilöä.

Laskentojen ja varovaistenkin arvioiden mukaan Itämeren hallikanta on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuosittain. Luken mukaan kasvu on viime vuosina ollut voimakkainta eteläisellä Itämerellä, mikä johtuu pääosin muilta alueilta siirtyvistä halleista. Osansa kasvusta on saanut myös Itäinen Suomenlahti Porvoon ja Loviisan lähivesillä. Suomenlahdella, Suomen aluevesillä arvioidaan elävän lähes 1 000 hyljettä.

Useimmille meille saariston satunnaisille samoajille hyljekannan kasvu on yhdentekevä asia, joka tuskin mitenkään vaikuttaa tavallisten kansalaisten arkeen. Hallit ovat söpöjä, pelokkaita pulleroita nappisilmineen ja eväjalkoineen.

Suomen harvenevien ammattikalastajain silmin tilanne näyttää tyystin toisenlaiselta. Vaikka pyydysten ja kalakassien suojaustekniikat ovat kehittyneet, aiheuttavat hylkeet edelleen merkittäviä menetyksiä kalastajille sekä kalankasvattajille. Esimerkiksi vuonna 2017 hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamien vahinkojen suuruudeksi koko Suomen merialueella Luke arvioi 930 000 euroa. Monet ahdinkoon ajautuneet ammattikalastajat ovat jo vuosien varrella huomanneet hävinneensä kamppailun hylkeitä vastaan ja lyöneet hanskansa tiskiin.

Vaikka kotimaista kalaa haluttaisiin lisätä suomalaisten ruokapöydässä, on kiusallinen tosiasia, että peräti 81 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on tuontitavaraa. Suurin osa Norjassa kasvatettua lohta. Suomeen tuotiin viime vuonna kalatuotteita 522 miljoonan ja vietiin 181 miljoonan euron arvosta, eli Suomen kauppatase oli viime vuonna kalatuotteiden osalta peräti yli 341 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Tuontikalan osittainenkin korvaaminen kotimaisella viljely- ja luonnonkalalla toisi rannikkoalueelle satoja työpaikkoja, ja kerrannaisvaikutuksineen jopa yli 1000 työpaikkaa.

Mikäli Suomen kalankasvatuksen tuotanto voisi kasvaa kansallisen vesiviljelystrategian mukaisesti kymmenellä miljoonalla kilolla, kalakaupan kasvu olisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 40 miljoonaa euroa. Se loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaisi noin 120 miljoonaa euroa ja noin 1 400 työpaikkaa.

Kotimaisen kalan osuuden kasvun tiellä on hylkeiden ohella toki useita muitakin haasteita ratkaistavaksi. Hyljekannan merkittävä kasvu heikentää kuitenkin tuntuvasti alan elinkelpoisuutta Suomessa.

Itämeren harmaahyljekannan todettiin olevan suotuisan suojelun tasolla jo 2000-luvun alussa, jolloin kannaksi laskettiin noin 10 000 yksilöä. Kannan nelinkertaistuminen vähentää merkittävästi hylkeiden suojelutarvetta.

 

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet