Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Talousdebatti kuumenee yhä

Loviisan kaupunginhallitus käsitteli eilisiltana kuluvan vuoden ehkä kuuminta perunaa eli ensi vuoden talousarvioehdotusta sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2020 -2022. Keskustelu kaupungin taloudenpidosta ja tervehdyttämistarpeista on vellonut vuolaana Loviisan Sanomien Facebook-ryhmässä, ja lokakuun valtuuston kokouksessa päädyttiin poikkeuksellisesti jättämään talousarvion rakentamiseen olennaisesti kuuluvien veroprosenttien päättäminen seuraavaan, marraskuun kokoukseen. Budjetista on tarkoitus päättää joulukuun valtuustossa.

Ensi vuoden talousarvioesitys on kaupunginjohtajan Jan D. Oker-Blomin mukaan rakennettu nykyiselle 19,75:n tuloveroprosentille. Edessä on vuonna 2020 väistämättä jälleen alijäämäinen vuosi. Kuntaveroprosenttia aiotaan kuitenkin nostaa vuonna 2021 ehkä 0,5:llä, joka toisi kaupungille lisää verotuloja noin 1,2 miljoonaa euroa. Se ei mitä ilmeisimmin riitä alijäämäkierteen oikaisemiseen, vaan tarvitaan todennäköisesti myös menoleikkauksia.

Kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan budjetti-infon selitykset talouden heikkenemiseen ovat sinänsä uskottavia. Menot olivat pysyneet melkolailla budjetoidulla tasolla, mutta verotulot olivat parina viime vuonna romahtaneet dramaattisesti. Vuosina 2017–2018 verotulot putosivat asukasta kohti lähes 32 prosenttia. Pudotusta korosti se, että myös asukasluku pieneni.

Kaupungin johto valoi viime viikon mediainfossa ymmärrettävästi tulevaisuuden uskoa ja viestittivät, että "Loviisan kaupunki ottaa etukenoa ja luotaa siihen, että tulevaisuus on valoisa ja hyvä." Hallituksen puheenjohtaja sivalsi varsin suoraan tyyliin, että osasyy heikkoon taloustilanteeseen periytyy kymmenen vuoden takaa, kuntafuusiota edeltävältä ajalta. "Loviisalle on kertynyt suuri määrä korjausvelkaa vanhojen fuusiokuntien jäljiltä. Ei ole kannettu vastuuta".

Valtuustossa ja osin jopa omassa ryhmässään jonkinlaiseen talousoppositioon ryhtynyt valtuutettu ja itsenäisen Pernajan viimeinen kunnanjohtaja Ralf Sjödahl (r) kuittasi valoisuupuheet toteamalla LS:n Facebook-ryhmässä lakonisesti: "Jos vuosikate tällä hetkellä talousarviokäsittelyssä on 906.000 ja pelkästään lainanlyhennykset vuonna 2022 ovat 10 miljoonaa euroa niin se väitetty valo tunnelissa ei ole luonnonvaloa.

Viittaukset yli kymmenen vuoden takaisiin asetelmiin ovat toki kaukaa haettuja, mutta edelleen sinänsä valitettavan kurantteja muuttujia. Näinä vuosina investoidaan miljoonia euroja esimerkiksi Koskenkylän uuteen kaksikieliseen koulukeskukseen, jota vanha Pernaja lykkäsi sinnikkäästi muutaman vuosikymmenen ajan, kunnes kumuloitunut investointitarve oli uuden Loviisan sylissä.

Mutta Loviisan pata Pernajan kattilaa soimaa. Loviisan ole syytä moittia vastuunkannon puutteesta yksin Pernajaa sen enempää kuin muitakaan fuusiokuntia. Yhtälailla myös vanha Loviisa jätti suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulukeskusten investoinnit aikanaan tekemättä, ja nekin kaatuivat lopulta viimein uuden Loviisan kannettaviksi. Korjausvelkaa maksettiin ja maksetaan Loviisassa useampaan kertaan epäonnistuneiden peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden takia. Tosin korjausvelan hoitaminen aikanaan ajallaan lainarahalla näkyisi edelleen uuden Loviisan taseessa velkana. Korjausvelkaa on edelleen yllin kyllin esimerkiksi Loviisan seudun vesi- ja viemäriverkostossa.

Loviisan taloustilanne on tukala, mutta niin on useimmilla muillakin kunnilla. Kilpailu uusista asukkaista on kuntien kesken kovaa. Sekä veronkorotukset että menoleikkaukset syövät houkuttelevuutta. Asuntomessujen aattona molemmat ovat kiusallisia. Hyviä keinoja tuskin on tarjolla tulevinakaan vuosina. Investointeihin voidaan käyttää myös lainarahaa, mutta käyttötalouden rahoittaminen velanotolla on kestämätöntä.

 

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet