Arto HenrikssonKirjoittaja on Loviisan Sanomien ja Pyhtäänlehden päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Väestöennusteet synkkenevät

Eilen julkaistut tuoreet tiedot Suomen väestöennusteesta ovat surullista luettavaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo vuonna 2031, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Ennusteen mukaan meitä olisi jo vuonna 2050 noin 100 000 nykyistä vähemmän. Eilisen laajan mediahuomion perusteella aleneva väestökäyrä nähdään jo vakavana kansallisena huolenaiheena.

Taustalla on syntyvyyden pian vuosikymmenen ajan jatkunut aleneminen. Tilastokeskuksen arvion mukaan kokonaishedelmällisyysluku asettuu 1,35:n tasolle aina vuoteen 2070 saakka. Sen mukaan yksi nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin 1,35 lasta - tyttöä tai poikaa.

Ennusteen mukaan edes arvioitu nettomaahanmuutto ei riitä pitämään väestökehityksen käyrää koholla, kun kuolleisuus on muuttujista ainoa, jonka kehityskäyrä on keskimääräisen elinajan pitenemisestä huolimatta valitettavan vääjäämätön. Noutaja on haikaraa ahkerampi.

Väestöennuste on huolestuttava erityisesti kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, myös esimerkiksi Loviisan seudulla, vaikka Uusimaa on Pirkanmaan ja Ahvenanmaan ohella ainoita alueita, joissa väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä tulevina vuosikymmeninä. Kasvumaakunnissakaan väestömäärä ei lisäänny syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksesta, vaan lähinnä maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton seurauksena.

Tasan eivät käy huomenlahjat kasvumaakuntienkaan rajojen sisällä. Väki pakkautuu kasvumaakuntien keskuksien tuntumaan, ja haja-asutusalueet tyhjentyvät monin paikoin. Negatiivinen väestökehitys on ollut nähtävissä Loviisan seudullakin jo viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.

Loviisan ydinvoimalaitos käänsi 1970-luvulla Loviisan väestökäyrän jyrkästi koholle aina 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin nykyisen Loviisan alueella asui yli 17200 ihmistä. Sen jälkeen kehityskäyrä on osoittanut alakuloisesti kaakkoon, ja symbolinen 15000 asukkaan raja rikkoutui väärään suuntaan viime vuoden lopulla.

Tilastokeskuksen kuukausittaisen ennakkoväkilukuraportin mukaan loviisalaisia oli elokuun lopulla 14814. Sama loittoneva kaiku on askelten myös Loviisan naapurissa Lapinjärvellä ja Pyhtäällä. Lapinjärveläisiä oli elokuun lopulla 2647 ja pyhtääläisiä 5164.

Metropolialueen ulkolaidalla sijaitsevalla Loviisan seudulla tulevien vuosien olennaisin haaste ja kysymys onkin, miten Loviisan seutu pystyisi saamaan osansa vajaan 80 kilometrin eli vajaan tunnin ajomatkan päähän Loviisasta pakkautuvien ihmisten ja työpaikkojen massiivisesta keskittymästä.

Väestökasvun rajaseutu ei ole kaukana Loviisan rajasta, sillä tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jo Porvoo kuuluu Seinäjoen ja Espoon ohella paikkakuntiin, jossa syntyvyys ja hedelmällisyysluvut ovat maan korkeimpia. Se tarkoittaa Porvoossa keskimääräistä enemmän lapsiperheitä, jollaisista juuri ikääntyvällä Loviisan seudulla on puutetta. Sipoo on itäisen Uudenmaan kunnista kuitenkin ainoa, jolle povataan vuoteen 2040 saakka nettokasvua asukasmääriin.

Käsillä olevassa väestönkehitysongelmassa näyttää väistämättömältä, että kunnat ajautuvat yhä voimallisemmin kilpailemaan asukkaista. Syntyvyyteen on yksittäisillä kunnilla vaikea vaikuttaa, mutta muuttoliikkeeseen kylläkin. Tosiasia on, että Loviisassa, Lapinjärvellä ja Pyhtäällä on keskimäärin edullisempaa asua kuin pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa.

Erityisesti lapsiperheiden palveluihin on Loviisan seudulla syytä rohkeasti panostaa, jotta täällä jatkossakin riittää veronmaksajia kustantamaan kunnan muutkin palvelut.

Myös erityisesti joukkoliikenteen sujuvuus ja etätyömahdollisuuksien kehittäminen ovat avainkysymyksiä, kun yhä useampien työpaikat näyttävät nekin keskittyvän pääkaupunkiseudulle.

Arto Henriksson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet