Paikalliset

Sota alkoi ilmahälytyksillä – loviisalaiset ottivat käsiaseetkin käyttöön

Pommi tuhosi Väinö Mankosen talon Kaivokadulla. Kuva Teuvo Mankosen albumista. Olle Sirénin Loviisan kaupungin historia 1745-1995.

Marita Itävuori

Talvisodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta.

Venäläiset pommittivat Loviisaa heti joulukuun alkupäivinä.

Kaupungin museon intendentti Ulrika Rosendahl kertoo, että pommeja putosi sekä Alakaupunkiin että Uuteenkaupunkiin.

– Puutaloja vaurioitui Alakaupungissa ja Uudessakaupungissa, mutta pommien aiheuttamat jäljet raivattiin aika tehokkaasti pois.

Uudessakaupungissa Kaivokatu 18:n kohdalle putosi 3. helmikuuta 1940 räjähdyspommi, joka teki 13 metriä leveän ja kuusi metriä syvän kuopan. Väinö Mankosen talo tuhoutui täysin, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Pommin tuhoama talo sijaitsi nykyisen Kaivokatu 18:n pihassa.

– Monttuhan täytettiin. Pihatalon liiteri on yhä jäljellä, kertoo Toni Mankonen, jonka lapsuudenkoti kadun puolella sijaitseva talo oli nelivuotiaaksi saakka. Pommin tuhoamassa talossa asunut Väinö oli hänen isoisänsä veli.

Kadun toisella puolella asuivat Väinön ja Kalle-veljen, eli Tonin isoisän, vanhemmat. Pommin pudotessa yksi sirpale iskeytyi kadun toisella puolella talon seinästä sisään ja lopulta ikkunasta ulos.

Sirpale puhkaisi tiensä myös erään kaapin läpi.

Kaappi on nykyisin Tonin tyttären kotona.

 

Alakaupungissa palopommi vahingoitti taloja Alakaupungissa Mariankadun ja Pitkäkujan nykyisen risteyksen kohdalla.

Kaupunki oli suojaton ilmapommituksia vastaan.

– Varsinaiset ilmatorjuntalaitteet tulivat Loviisaan vasta vuonna 1941, vuonna 1939 ammuttiin Myllyharjulta lentokoneita käsiaseilla.

Loviisan Sanomat kertoi hyökkäyksestä heti 1. joulukuun ensimmäisenä. ”Monta lentohyökkäystä maahamme ilman sodanjulistusta”. Merellä loistot oli sammutettu edellispäivänä ja maahan julistettiin sotatila.

Professori Olle Sirén kertoo Loviisan historiaa käsittelevässä teoksessa, että jo sodan ensimmäisenä päivänä kaupungissa annettiin ilmahälytys hieman ennen kello 11. Kymmenet neuvostoliittolaiset pommikoneet lensivät kaupungin yli.

LS:n mukaan kaupungissa oli sodan ensimmäisenä päivänä neljä ilmahälytystä.

 

Viranomaiset kehottivat lehden välityksellä, ettei itsenäisyyspäivänä kokoonnuttaisi suuriin juhliin, eikä siniristilippuja vedettäisi salkoihin. ”Kodeissa voidaan pienoislippujen ääressä ajatella sitä isänmaallisemmin.”

Tavallinen arki kuitenkin jatkui. Esimerkiksi kaikki pankit ilmoittivat pitävänsä konttorinsa auki kello 9.30–13.

Kaupunginhallitus oli saanut budjettiesityksensä valmiiksi ja lähetti sen edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

5684298-n.jpg

Pankit pitivät ovensa auki talvisodasta ja pommituksista huolimatta. Kuva: Marita Itävuori

 

Lehdissä neuvottiin, miten palopommi tukahdutetaan. Ilmahälytyksen aikana moottoriajoneuvot on pidettävä hiljaa. Sotilaille kerättiin suksia.

Lehti alkoi julkaista ensimmäisiä kuolinilmoituksia rintamalla kaatuneista. ”Kaatui taistelussa isänmaan puolesta.”

Vaikka julkisuudessa painopiste oli vihollisen tappioissa, myös pommitusten seurauksista kerrottiin. Ruotsinpyhtäällä haavoittui kuusi naista tammikuun 10. päivän pommituksessa.

Iso uutinen oli luistelun maailmanmestarin Birger Waseniuksen kaatuminen Laatokan koillispuolella. Vänrikki Wasenius oli johtanut joukkueensa hyökkäyseen yrittäessään pelastaa apua pyytänyttä partiota. Wasenius oli 28-vuotias ja saavuttanut luistelun maailmanmestaruuden edellistalvena.

Tammikuun lopulla Loviisan seudulla kuoli viisi ihmistä ja seitsemän haavoittui ilmapommituksessa ”eräässä tienoomme teollisuus- ja työläisyhdyskunnassa”.

Maaliskuun puolivälissä Moskova esitti rauhanehtonsa.

Talvisodan loppuvaiheessa kaupungissa pelättiin vihollisen maihinnousua. Sirén kertoo, että hieman ennen talvisodan alkamista ulkosaariston saaret Orrengrund, Hamnskär, Lövö, Bästö ja Risholmen linnoitettiin tai varustettu valvonta-asemilla. ”Tykkejä sijoitettiin myös Loviisanlahden itärannalle, Källaan lähelle Svartholmaa.”

5. maaliskuuta LS otsikoi: Suomi solminut raskaan rauhan. Suurin osa Viipurin lääniä, Hanko, Suomenlahden saaret y.m. Neuvostoliitolle. ”Vihollisuudet lopetettiin t.k. 13 pnä klo 11..”

5684305-n.jpg

Asukkaita varoitettiin ilmoituksin. Kuva: Marita Itävuori

 

Talvisota

Pommitukset

Ilmatorjuntaa riitti vain 14 paikkakunnalle. Yli 600 Neuvostoliiton ilmavoimien pommituskohteena ollutta paikkakuntaa oli täysin suojattomia.

Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät Suomen alueelle yhteensä 2 726 kertaa.

Erityisen tuhoisa talvisodan alkamispäivä oli Helsingissä. Siellä 91 henkilöä sai surmansa.

Kaupungeista esimerkiksi Hankoa pommitettiin sodan aikana 72, Viipuria 64 ja Turkua 61 kertaa.

Räjähdyspommeja pudotettiin noin 55 000 ja palopommeja 41 000.

Siviiliväestöä kuoli pommituksissa 936. Noin 2 000 taloa tuhoutui.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Sotaveteraanien joulukalenteria tähdittävät sankarihevoset – uusi luukku avautuu Facebookissa joka aamu kello 07.0027.11.2019 13.13
Rivit harvenevat 50-vuotiaassa sotaveteraaniyhdistyksessä6.11.2018 09.48

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat