Ruoka

Kourakaupalla terveyttä pähkinöistä – Syö sellaisenaan tai lisää ruokiin ja leivonnaisiin – Saat samalla proteiineja ja paljon makua

Pähkinäpiirakkaan voi käyttää kaikenlaisia pähkinöitä.

Mirja Hussain

Nykyisin neuvotaan, että lautasella pitäisi olla entistä vähemmän eläinperäistä proteiinia ja sen tilalla palkokasveja sekä pähkinöitä ja siemeniä. Useimmille pähkinät ja siemenet maistuvat sellaisenaan. Suositeltava määrä on THL:n mukaan noin 15–30 grammaa päivässä eli yksi tai kaksi kourallista.

Pähkinät ja siemenet sopivat välipalaksi. Jos käsi hamuaa karkkipussille, vaihda pussi pähkinöihin. Parempi vaihtoehto ne ovat.

Pähkinöitä ja siemeniä voi lisätä myös ruokiin. Ne tuovat kivaa puruvastusta ruokaan, ne ovat maukkaita, ja niiden ravintoarvot ovat hyvät. Pähkinät sisältävät runsaasti energiaa, hyvänlaatuista rasvaa, proteiinia, kuituja, E-vitamiinia ja antioksidantteja. Terveysvaikutukset korostuvat, kun pähkinät syödään sellaisenaan.

5628835-n.jpg

Saksanpähkinö Kuva: Mirja Hussain

Saksanpähkinä on monipuolinen pähkinä, joka kasvaa yleisesti Euroopassa. Saksanpähkinä on yleinen pihapuu, jonka suurten, vihreiden hedelmien sisältä löytyy ravinteikas aarre. Puun arvellaan levinneen Eurooppaan Vähä-Aasiasta.

Saksanpähkinöitä ahmivat jo roomalaiset, joille pähkinä oli hedelmällisyyden vertauskuva.

Se sopii sellaisenaan syötäväksi, salaattiin, leipiin ja leivonnaisiin sekä makeisiin. Saksanpähkinästä puristetaan myös maukasta öljyä.

Saksanpähkinät sisältävät runsaasti antioksidantteja ja rasvahappoja. Saksanpähkinästä voidaan käyttää jopa kuoret hyväksi, niillä voi värjätä lankaa kauniin ruskeaksi.

5628830-n.jpg

Hasselpähkinä Kuva: Mirja Hussain

Hasselpähkinät tulevat Etelä-Euroopasta. Ne kasvavat myös luonnonvaraisena, mutta viljeltynä niitä tuotetaan muun muassa Turkissa.

Hasselpähkinät sopivat makeisiin jälkiruokiin, leivontaan ja ruoanlaittoon. Nougatsuklaa tehdään hasselpähkinöistä.

5628839-n.jpg

Pekaanipähkinä Kuva: Mirja Hussain

Pekaanipähkinä on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen maku on mieto, hieman makea ja sitä käytetään usein jälkiruoissa. Uurteinen ulkomuoto paljastaa, että se on sukua saksanpähkinälle.

Myös pekaanipähkinöitä käytetään suklaakonvehtien ainesosana.

5628831-n.jpg

Pistaasipähkinä Kuva: Mirja Hussain

Pistaasipähkinöitä moni on maistanut paahdettuna ja suolattuna naposteltavana, mutta ne sopivat hyvin myös ruoanlaittoon ja mausteeksi makeisiin ruokiin, kuten jäätelöön. Italialaiset maustavat niillä jopa makkaraa eli mortadellaa.

Pistaasipähkinöitä viljellään Iranissa ja Kaliforniassa sekä pieniä määriä myös Sisiliassa.

5628837-n.jpg

Cashewpähkinä Kuva: Mirja Hussain

Cashewpähkinä on ravintokasvina tärkeä. Se kasvaa erikoisella tavalla, sillä se on kiinni cashewomenaksi kutsutussa munuaispuun hedelmässä.

Cashew'n maku ja koostumus ovat pehmeitä ja miellyttäviä. Se sopii ruoanlaittoon tai naposteltavaksi.

Kasvis- ja vegaaniruokavalioiden lisäännyttyä myös cashewpähkinöiden kulutus maailmalla on noussut. Osassa maita, kuten esimerkiksi Intiassa, pähkinän tuotantoon liittyy eettisiä ongelmia. Pähkinä on kovan kuoren sisällä. Kuoret halkaistaan yksi kerrallaan käsin. Pähkinän ympärillä on happoja sisältävää nestettä, joka syövyttää pähkinöitä käsittelevien naisten sormenpäät. Vietnamissa vastaavaa työtä tekevät pakkotyövangit.

5628842-n.jpg

Parapähkinä Kuva: Mirja Hussain

Parapähkinä tunnetaan myös nimellä brasilianpähkinä, ja kuten nimestä arvaa, se on kotoisin Brasiliasta. Ne tulevat sademetsässä kasvavista villeistä puista, joista ne kerätään. Suuren hedelmän sisällä on jopa parikymmentä pähkinää.

Parapähkinät ovat suurikokoisia. Niitä käytetään usein leivonnaisissa tai napostellaan sellaisenaan.

5628840-n.jpg

Macadamiapähkinä Kuva: Mirja Hussain

Macadamiapähkinä tulee Australiasta, ja se tunnetaan myös nimellä australianpähkinä. Aboriginaalit ovat syöneet macadamiapähkinöitä tuhansia vuosia. Vasta 1800-luvulla ne esiteltiin muulle maailmalle. Nykyisin maailman suurimmat macadamiaviljelmät sijaitsevat Havaijilla.

Macadamia on erittäin rasvainen pähkinä. Sitä käytetään paljon erilaisissa jälkiruoissa ja jäätelöissä. Pähkinä maistuu myös sellaisenaan syötynä.

5628841-n.jpg

Maapähkinä Kuva: Mirja Hussain

Maapähkinä ei ole pähkinä vaan palkokasvi. Maapähkinä kasvaa erikoisella tavalla. Aluksi kasvi kasvaa noin puolimetriseksi ja siinä on tyypilliset hernekasvin kukat. Kukkimisen jälkeen varsi laskeutuu maan tasolle ja kasvattaa palot maan alle, ei varteen, kuten palkokasvit yleensä tekevät.

Maapähkinöiden suurimpiin tuottajiin kuuluvat Yhdysvallat, Kiina ja Intia.

Maapähkinöitä käytetään useiden maiden keittiöissä. Ne voi syödä sellaisenaan, ja niistä voi myös puristaa öljyä. Tunnetuin tuote lienee maapähkinävoi.

 

Mantelit voidaan liittää pähkinäjonoon, sillä niitä käytetään samaan tapaan. Ihmiskunnan ravintona mantelit ovat olleet tuhansia vuosia.

Mantelipuut levisivät Lähi-idästä Välimeren rannoille, ja siellä ovat myös nykyiset viljelyalueet.

Mantelit sisältävät runsaasti ravintoaineita, muun muassa magnesiumia ja E-vitamiinia. Niitä käytetään laajasti ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa.

Jauhetuista manteleista voi valmistaa myös mantelimaitoa.

 

Pinjansiemenet ovat mäntypuiden siemeniä. Niitä voi käyttää mausteena, salaateissa, lämpimien ruokien osana, leivonnassa, ja esimerkiksi italialainen pesto tehdään pinjansiemenistä.

Seesaminsiemenet ovat alun perin kotoisin Afrikasta ja Egyptistä. Pieni siemen on erittäin monikäyttöinen aina kuorrutuksista lähtien. Seesaminsiemen on suosittu leivässä. Siemenistä puristetaan maukasta öljyä ruoanlaittoon, ja Lähi-idän keittiöstä tuttu tahini on tehty seesaminsiemenistä.

Auringonkukansiemenet ja kurpitsansiemenet ovat monikäyttöisiä esimerkiksi leivonnassa tai salaatin osana. Molemmat sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

5628828-n.jpg

Satay-kastike antaa makua kanalle, mutta se sopisi myös pelkkien kasvisten lisukkeeksi Kuva: Mirja Hussain

Satay-kastike

6 annosta

 

  • 2 valkosipulinkynttä
  • pätkä tuoretta inkivääriä
  • 1–2 limen mehu
  • 1–1,5 dl maapähkinävoita tai hienonnettuja maapähkinöitä
  • 2 tl soijakastiketta
  • 2 tl seesamiöljyä
  • 1 rkl kalakastiketta
  • 2 rkl tummaa ruokosokeria
  • 1 punainen chili
  • ripaus cayennepippuria
  • 0,5–1 tl kurkumaa
  • ripaus jeeraa
  • ripaus korianteria
  • n. 1 dl kookosmaitoa

 

1. Hienonna valkosipuli, inkivääri ja chili sekä purista limestä mehu. Lisää joukkoon maapähkinävoi tai rouhitut maapähkinät.

2. Lisää seokseen soijakastike, seesamiöljy, kalakastike, sokeri sekä mausteet. Sekoita tasaiseksi. Lisää kookosmaitoa, kunnes seos muuttuu kastikemaiseksi. Maista ja mausta makusi mukaan, voit esimerkiksi laittaa enemmän chiliä tai limeä.

3. Tarjoa kastike esimerkiksi paistetun kanan tai paahdettujen kasvisten lisäkkeenä. Paistetut kananpalat voi sekoittaa kastikkeeseen tai tarjota kastiketta dippinä tai lisäkkeenä.

5628823-n.jpg

Kasviksia, paahdettuja nuudeleita, siemeniä ja pähkinöitä - tässä salaatissa on kokonainen ateria. Kuva: Mirja Hussain

Pähkinäinen kaalisalaatti

neljälle

 

  • Salaattiin:
  • neljännes kiinankaalia
  • pala valkokaalia
  • puoli nippua persiljaa
  • 1–2 porkkanaa
  • neljännes kukkakaalia
  • Pinnalle:
  • 1 paketti nuudelia keittämättömänä (ilman mausteseosta, säästä se)
  • 3 dl siemeniä, mantelilastuja ja pähkinöitä: cashew, auringonkukansiemen, seesaminsiemen tai valmista salaattisekoitusta
  • Kastike:
  • 3 rkl ruokosokeria
  • 0,75 dl viinietikkaa
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 0,5 dl ruokaöljyä
  • mustapippuria myllystä
  • mausteseospussi nuudelipaketista

 

1. Huuhtele ja suikaloi kaalit ja porkkanat. Kokoa kasvikset vatiin ja sekoita.

2. Tee kastike. Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään.

3. Riko kypsentämättömät nuudelit uunipellille, levitä pellille myös siemenet ja pähkinät. Paahda uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia, eli kunnes nuudelit ja siemenet alkavat ruskistua. Jäähdytä ja lisää seos salaatin päälle.

4. Lisää kastike salaatin päälle.

 

Pähkinäpiirakka

6–8 palaa

 

Pohja:

  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 dl sokeria
  • ripaus suolaa
  • 125 g voita tai margariinia
  • 4–5 rkl kylmää vettä
  • Täyte:
  • 3–4 dl pähkinäsekoitusta
  • 100 g voita
  • 1,5 dl siirappia (kokeile esim. vaahterasiirappia)
  • 0,5 dl ruokosokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • ripaus suolaa
  • 2 munaa
  • Tarjoiluun:
  • kermavaahtoa tai vaniljajäätelöä

1. Yhdistä pohjan kuivat aineet ja nypi voin kanssa tasaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

2. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

3. Paahda pähkinöitä hetki paistinpannulla.

4. Sulata voi, sokerit ja siirappi. Sekoita joukkoon kananmunat, suola ja pähkinät. Kaada täyte vuokaan. Paista 200 asteessa puolisen tuntia.

5. Vispaa kerma vaahdoksi, mausta vaniljasokerilla. Tarjoa jäähtyneen piirakan kera. Kerman sijaan käy myös vaniljajäätelö.

 

Kirjoittaja: Mervi Pasanen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat